Virkakummi avaa päätöksentekoa

Joensuussa on alettu miettiä uusia keinoja avata päätöksentekoa nuorille paremmin ja kuulla heitä valmisteilla olevissa asioissa. Yhteistyömuodoksi on kehitetty virkakummitoiminta.

Nuorisovaltuutettu Eemeli Onatsun  ja virkakummin, kaupungin hyvinvointikoordinaattori Heini Lehikoisen yhteistyö sote-neuvottelukunnassa on ollut antoisaa molemmille.

Joensuussa on ollut aktiivinen nuorisovaltuusto jo parikymmentä vuotta. Vaaleilla valitulla nuorisovaltuustolla on puhe-­ ja läsnäolo­oikeus osassa Joensuun kaupungin toimielimiä. Niiden kokouksissa heillä on mahdollisuus tuoda esille nuorten kannanottoja päätöksentekoon.

Vaikka lautakuntatyöskentely on koettu tärkeäksi, nuoret ovat myös sanoneet, etteivät he voi vaikuttaa konkreettisesti asioihin kovinkaan paljon. Valmisteilla olevat asiat eivät aina ole tulleet nuorten tietoon tai nuoret eivät ehdi tutustua aiheeseen tarpeeksi antaakseen lausunnon tai kysyäkseen mielipidettä nuorilta laajemmin.

Kummien tehtävänä on ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa.

Näin aiempaa tilannetta valaisee kaupungin nuorisoasiamies Jutta Kukkonen. Hän on tehnyt aiheesta myös opinnäytetyön Karelia-­ammattikorkeakouluun otsakkeella Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen kunnallisessa päätöksenteossa Joensuussa.

Niinpä vuosi sitten alettiin kehittää toimintamallia, jolla nuorten olisi entistä helpompi saada äänensä kuuluviin päätettäviin asioihin ja samalla oppia asioiden valmistelusta. Ratkaisuksi kehitettiin virkamieskummitoiminta.

Joissain kunnissa kummeina valtuutettuja, mutta meillä ajateltiin päätöksenteon valmisteluvaiheen avautuvan nuorille vielä selkeämmin viranhaltijoiden avulla.

– Kummien tehtävänä on ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa. Yhteyttä pidetään säännöllisesti ja tiedotetaan valmistelussa olevista asioista. Kun nuorisovaltuutetuilla itsellään on riittävästi osaamista ja sisältötietoa, heidän on helpompi ottaa myös muut kaupungin nuoret mukaan vaikuttamaan nuoria koskeviin asioihin, sanoo Kukkonen.

Kummitoiminta on Joensuussa kokeiluvaiheessa. Viranhaltijakummit toimivat lautakuntien ja jaostojen valmistelijoina tai esittelijöinä.

Nuorilla on vaikuttamismahdollisuuksia, jos niistä mahdollisuuksista vaan tietää ja osaa niitä hyödyntää.

Puhumalla voi vaikuttaa

Sosiaali-­ ja terveyspalveluiden neuvottelukunnassa nuorisovaltuuston edustajana on Normaalikoulun lukiossa ensimmäistä luokkaa käyvä Eemeli Onatsu. Nuorisovaltuustouraa
hänellä on takanaan kaksi vuotta. Onatsun virkakummiksi nimettiin hyvinvointikoordinaattori Heini Lehikoinen.

Vaikka virkakummitoiminnan laajempi käynnistys jäi keväällä koronan jalkoihin, ovat esimerkiksi Onatsu ja Lehikoinen saaneet yhteistyön jo hyvin rullaamaan.

– Sote­neuvottelukunnan kokouksia on kerran kuussa ja annan etukäteen Eemelille tietoon, mitä asioita listalle on tulossa. Avaan samalla asioita tarkemmin eli mitä asiat tarkoittavat ja tiedustelen, olisiko nuorten puolelta asiaan jotain erityistä näkökulmaa, Lehikoinen kertoo.

Onatsua kiinnostavat nuorten asiat ja niihin vaikuttaminen motivoi. Hän kokee myös, ettei moni nuori välttämättä uskalla tuoda omaa mielipidettään esille – sanoa välillä vähän vastaankin – mutta Onatsun vahvuus taas on puhumalla vaikuttaminen. Hän kokee, että siitä voisi olla hyötyä koko kaupungin nuorisotoimelle.

– Nuorilla on vaikuttamismahdollisuuksia, jos niistä mahdollisuuksista vaan tietää ja osaa niitä hyödyntää. Esimerkiksi lautakunnassa asioiden ääneen sanominen on tehokasta vaikuttamista. En näe mitään syytä, miksi muutkin nuoret eivät sitä voisi tehdä. Ja jos asiaa on, silloin pitää kuunnella – ja kuunnellaankin, Onatsu sanoo.

Taas yksi askel siihen, että yksittäiset virkahenkilöt eivät valmistele asioita.

Uusiakin yhteistyötapoja kehitetty lyhyen kummittelun aikana

Lehikoinen sanoo asioiden olevan välillä aika monimutkaisia, ainakin vain esityslistalta luettuna. Keskustelun käyminen asioiden taustoista on siis tärkeää. Alussa Lehikoinenkin kysyi virkakummina nuorisovaltuustolta enemmän sellaisista aiheista, jotka selkeästi liittyivät nuoriin.

Yhteistyö oman kumminuvalai­sen kanssa on kuitenkin muokannut työskentelyä.

– Olemme ajatelleet, että mielipidettä voisi kysyä laajemmin myös asioista, jotka eivät niin suoraan liity vain nuoriin. Lisäksi Eemeli kutsutaan nykyään myös puheenjohtajapalaveriin ennen kokousta ja nuorisovaltuuston ajankohtaiset asiat käsitellään joka kokouksessa, Lehikoinen kertoo.

– Arjessa asioita valmistellaan välillä lyhyellä aikajänteellä. On todella hyvä, että tällainen yhteistyö on ennalta sovittua. Tavoitteena on katsoa asioita ajallisesti aina vähän aiemmin. Tämä on taas yksi askel siihen, että yksittäiset virkahenkilöt eivät valmistele asioita.

Ennen nuorisovaltuustotyötä Onatsu ei juuri tiennyt kaupungin päätöksenteosta. Kaupunginjohtajan nimi oli tuttu, siinä kaikki. Kolmen pikkusiskon veljenä Onatsu on kuitenkin kompromisseihin ja neuvotteluihin jo kovin tottunut.

– Nuorisovaltuustotyössä hyvä mieli tulee siitä, jos saa jotain asiaa parannettua. Jos homma helpottuu, kun sitä saa jotenkin käännettyä eri suuntaan. Siitä tulee itselle tarpeellinen olo, ettei mene ihan kavereiden kanssa huulenheitoksi, Onatsu kertoo.

Lehikoinen kiittääkin kumminuvalaistaan hienosta asenteesta.

– Sinä olet saanut jatkoa varten paljon hyvin kokemuksia, nyt tiedät, miten eri tilanteissa toimitaan ja tuot asioita esiin tosi rakentavasti. Osaat viestittää asioita rakentavasti, Lehikoinen sanoo.

Vaikka kummitoiminta vaatii enemmän työtä, niin saadaan parempia päätöksiä aikaiseksi.

”Tehdään heti niin hyvin  kuin pystytään”

Nuorisovaltuuston käydään marraskuussa, ja Onatsukin on jälleen ehdolla. Hän sanoo, ettei se unohdu, miten paljon tässä kahden vuoden aikana jo on oppinut päätöksenteosta. Jos jatkopesti vaaleissa heltiää ja lautakuntatyö jatkuu, jatkuu myös virkakummittelu.

– Vaikka omaa mallia tälle koko virkakummitoiminnalle ei vielä ole, ruvetaan heti tekemään niin hyvin kuin pystytään. Nuoria parhaiten palvelevaan suuntaan ja niin, että nuorilla olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ja että yhteistyö toimisi mahdollisimman hyvin. Jos virkakummi on oma-aloitteinen, se edistää nuorten vaikuttamista.

Lehikoinenkin toivoo, että kummitoiminta vakiintuu pysyväksi toimintatavaksi.

– Toivon, että tämä vakiintuu toimintatavaksi, joka ei olisi yksittäisesti henkilöstä kiinni. Toivon tälle pysyvyyttä ja sitä, että kummit kokevat tämän olevan lisäarvo meidän työllemme. Ja jos nuorten kanssa tämä yhteistyö vakiintuu, se tulee varmaan ajan kanssa laajemmaksi ja aletaan ottaa muitakin väestöryhmiä mukaan, vaikka malli ei sama olisikaan. Vaikka se vaatii enemmän työtä, niin saadaan parempia päätöksiä aikaiseksi.