Uudessa kirkossa uutta ja vanhaa

Kiihtelysvaara saa uuden kirkon, kun pitäjän vanha kirkko menetettiin vuonna 2018 tuhopoltossa. Palossa tuhoutui suuri määrä historiaa. Uusi kirkko pyrkii tuomaan esiin vanhan kirkon piirteitä uudella tavalla.

Uusi kirkko on ripaus uutta ja vanhaa

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan joulukuun alussa 2018, että Kiihtelysvaaran tulipalossa tuhoutuneen kirkon paikalle rakennetaan uusi kirkko. Suunnitelmia laatimaan asetettiin suunnittelutoimikunta, jonka työtä jatkoi hankesuunnittelutyöryhmä.

Kesäkuussa 2020 yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Kiihtelysvaaran kirkon rakentamisen raamit. Kirkko rakennetaan entisen kirkon paikalle ja sen hyötypinta-ala on noin 510 m². Perustilanteessa kirkossa olisi 100–125 istumapaikkaa. 

Kirkon suunnittelusta vastaa oululainen Luo arkkitehdit Oy ja päävastuu suunnittelusta on Riikka Kuittisella.

– Tämä hanke on siinä mielessä aivan erityinen, että suoraan vanhalle paikalle on päätetty rakentaa uusi rakennus, kertoo Kuittinen.

Osallistaminen ja vuorovaikutus paikallisten kanssa on ollut hyvin iso osa työmäärää tässä hankkeessa

Vahva osallistaminen suunnittelussa

Uuden kirkon suunnittelun erikoisuutena on varsin vahva osallistaminen suunnitteluvaiheessa.

– Se on ollut hyvin iso osa työmäärää tässä hankkeessa, joka tavallaan melko usein jää arkkitehdilta oikeastaan lähes kokonaan pois, Kuittinen valottaa.

Hankkeessa on ollut erityistä ja erilaista, että Kuittinen on esitellyt suunnitelmia aina eri yhteyksissä suurimmalle osalle seurakuntalaisia. Hänen mukaansa tämä on ollut siten myös haastava projekti, kun on paljon tahoja mukana.

– Tässä on paljon tahoja, jotka on tässä hankkeessa mukana eli esimerkiksi Museovirasto osallistui ihan kaikkiin kokouksiin, Kuittinen kertoo.

Perinteestä ammennetaan, mutta ei kuitenkaan vanhan kopiota tehdä

Kiihtelysvaaran asukkailta kerättiin toiveita, joiden pohjalta suunniteltiin uusi kirkko. Ihmisten toiveissa oli, että kirkko huokuisi historiaa, mutta olisi silti moderni.

– Perinteestä ammennetaan, mutta ei kuitenkaan vanhan kopiota tehdä, Kuittinen kiteyttää paikallisten toiveet.

Vastauksista nousi aika selvästi suuri linja, mitä ihmiset yleisesti toivoo. Samalla siihen liittyy Kuittisen mukaan myös haastavuus. Hän sanoo, että on mahdollista päätyä ukkosenjohdattimeksi eri näkökulmien välille.

Uusi kirkko on puinen monitoimikirkko, jolloin seurakunta luopuu erillisestä seurakuntatalosta. Tavoitteena on 200 vuoden käyttöikä. Nämä ovat seikkoja, jotka Kuittinen on suunnittelussa joutunut ottamaan huomioon.

Kiihtelysvaaran entinen kirkko oli vanhimpia Pohjois-Karjalassa säilyneitä kirkkoja

Vanhan kirkon pitkä historia tuhoutuu tulipalossa

Vanha Kiihtelysvaaran kirkko oli puinen ristikirkko, joka oli rakennettu Heikki Hägerin johdolla 1769–1770. Kirkkoa korjattiin 1830-luvulla, vuosina 1855–1856 ja Juhani Viisteen johtamana perusteellisesti 1931. Kirkon pinta-ala oli 243 neliötä, ja istumapaikkoja siellä oli 452 hengelle.

Kiihtelysvaaran entinen kirkko tuhoutui tuhopoltossa 23. syyskuuta vuonna 2018. Kiihtelysvaaran syyskuiseen päivään herättiin siten, että aamun valjetessa tuhoutui iso osa Kiihtelysvaaran historiaa. Palokunta oli saanut automaattisen hälytyksen kello 4.50 aamuyöstä. Pelastuslaitos sai suojattua kellotapulin ja lämpölaitoksen, mutta kirkon tuhoutumiselle ei ollut enää mitään tehtävissä.

Kiihtelysvaaran entinen kirkko oli vanhimpia Pohjois-Karjalassa säilyneitä kirkkoja ja se oli suojeltu kirkkolailla. Kirkko ja sen lähiympäristö muodostivat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Museoviraston suosituksesta palaneen kirkon raunioita raivattiin ja tutkittiin arkeologisin menetelmin.

Raunioilta otettiin talteen monenlaisia esineitä

Tutkimuksissa selvitettiin kirkon rakennustapaa ja -materiaaleja sekä eri aikoina tehtyjä muutostöitä. Kaivauksia tehtiin myös maaperään, jotta nähtiin, onko kirkon alla hautoja tai merkkejä ihmisten elämästä ennen kirkon rakentamista. Hautoja kirkon alta ei löytynyt.

Raunioilta otettiin talteen monenlaisia esineitä, kuten oven vetimiä, sulaneita urkupillejä, kattokruunun osia, taottuja seinän ja katon tukirakenteita sekä osia saarnatuolin ja alttaripenkin rakenteista. Kirkon raunioista löytyi myös vanhoja kolikoita, jotka on todennäköisesti jätetty rakennuksen nurkkiin suojaamaan rakennusta.

Kirkon raunioille rakennettiin alttari ja sieltä löytyvät palossa vaurioituneista ja sittemmin kaadetuista puista valmistetut kirkkopenkit 144 hengelle. Rauniokirkko oli käytössä syksyn 2021 arkeologisiin koekaivauksiin saakka.