Talous­joh­ta­jan tiuk­ka vuo­si

Talous­joh­ta­ja Satu Hui­ku­rin vuo­si on ollut monin tavoin poik­keuk­sel­li­nen. Kun­nat ovat his­to­rial­li­sen suu­ren uudis­tuk­sen äärel­lä ja lisäk­si Hui­ku­ri on sijais­ta­nut myös tois­ta vaa­ti­vaa vir­kaa. Haas­tet­ta on riit­tä­nyt.

Satu Hui­ku­ri aloit­ti Joen­suun talous­joh­ta­ja­na vuon­na 2017. Taka­na oli usei­ta vuo­sia eri­lai­sis­sa talou­den teh­tä­vis­sä.

Syk­syl­lä 2022 Hui­ku­ri nimet­tiin myös hen­ki­lös­tö- ja yhteys­joh­ta­jan viran­si­jai­sek­si, jol­loin hän sai joh­det­ta­vak­seen myös kau­pun­gin hen­ki­lös­tö­asiat.

Ajan­käy­töl­li­ses­ti sijais­tus hir­vit­ti kyl­lä

– Ajan­käy­töl­li­ses­ti sijais­tus hir­vit­ti kyl­lä. Mut­ta samal­la koin, että teh­tä­vä antaa koke­muk­sia ja näkö­kul­mia, jois­ta on jat­kos­sa hyö­tyä. Kyse on toki väliai­kai­ses­ta rat­kai­sus­ta, sijais­tan opin­to­va­paan ajan. Ei täl­lai­nen jär­jes­te­ly pidem­män pääl­le oli­si mah­dol­li­nen, Hui­ku­ri ker­too.

Kah­den vaa­ti­van viran hoi­ta­mi­nen vaa­tii aika­tau­lut­ta­mis­ta ja asioi­den prio­ri­soi­mis­ta. Vaa­ti­van pes­tin hoi­ta­mi­ses­sa aut­taa se, että orga­ni­saa­tio on tut­tu ja kol­le­gat ovat osaa­via.

– Yksin näi­tä ei kukaan tee. Jär­jes­te­ly on vaa­ti­nut veny­mis­tä ja vas­tuun­ot­toa monel­ta muul­ta­kin minun lisäk­se­ni. Arvos­tan sitä, kuin­ka hie­nos­ti kol­le­gat ovat otta­neet vas­tuun kan­taak­seen, kiit­tää Hui­ku­ri.

Kun­tien talous his­to­rial­li­ses­sa myl­ler­ryk­ses­sä

Talou­den näkö­kul­mas­ta vii­me vuo­det ovat olleet kun­nil­le poik­keuk­sel­li­sia. Koro­na lamaut­ti maa­il­man­ta­lou­den, mut­ta ker­ta­luon­tei­set tuet sai­vat kun­tien talou­den näyt­tä­mään vah­val­ta.

Tilan­ne oli nor­ma­li­soi­tu­mas­sa, mut­ta Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan muut­ti suun­nan.

Näi­tä­kin suu­rem­pi vai­ku­tus Joen­suun talou­teen on kui­ten­kin vuo­den­vaih­tees­sa voi­maan tul­leel­la hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tuk­sel­la.

Vii­me vuon­na Joen­suun vero­pro­sent­ti oli 20,5 ja nyt 7,86.

– Kysees­sä on his­to­rial­li­sen suu­ri muu­tos. Mer­kit­tä­vä osa kun­tien rahoi­tuk­ses­ta ja teh­tä­vis­tä siir­re­tään hyvin­voin­tia­lueil­le. Muu­tok­sen voi ehkä par­hai­ten hah­mot­taa vero­pro­sen­tin kaut­ta. Vii­me vuon­na Joen­suun vero­pro­sent­ti oli 20,5 ja nyt 7,86. Muu­tos tulois­sa on järi­syt­tä­vä.

– Van­hat velat kor­ko­me­noi­neen kui­ten­kin jää­vät hoi­det­ta­vak­si, ja tämä vähen­tää liik­ku­ma­va­raa todel­la pal­jon. Kun täy­tyy sääs­tää, on mah­dol­li­sia sääs­tö­koh­tei­ta vähem­män. Näin sääs­tö­toi­men­pi­teet vai­kut­ta­vat aiem­paa rajum­min kau­pun­gin vas­tuul­la ole­viin pal­ve­lui­hin, Hui­ku­ri sel­ven­tää.

Hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tus on Joen­suul­le epäe­dul­li­nen

Joen­suun kau­pun­gil­le hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tuk­sen vai­ku­tuk­set ovat moneen muu­hun kun­taan ver­rat­tu­na epäe­dul­li­set.

Hyvin­voin­tia­luei­den rahoi­tus perus­tuu kah­teen vii­me vuo­teen ja Siun soten voi­mak­kaas­ti ali­jää­mäi­set vuo­det tun­tu­vat kau­pun­gin kuk­ka­ros­sa pysy­väs­ti.

– Joen­suu oli Siun soten suu­rin rahoit­ta­ja ja vai­ku­tus on meil­le, kuten muil­le­kin maa­kun­nan kun­nil­le, ras­kas. Kyse ei ole pel­käs­tään ker­ta­luon­toi­ses­ta ali­jää­mien mak­sa­mi­ses­ta, vaan täs­sä rahoi­tus­mal­lis­sa vähe­ne­vät myös tule­vien vuo­sien val­tio­no­suu­det. Voi­ma­kas tulo­jen pie­ne­ne­mi­nen pakot­taa sopeut­ta­maan eli löy­tä­mään sääs­tö­koh­tei­ta. Talou­den haas­tet­ta on lisän­nyt myös kor­ko­ta­son muu­tos sekä nopea inflaa­tio, Hui­ku­ri tote­aa.

Meil­lä on hoi­det­tu talout­ta vas­tuul­li­ses­ti.

– Täy­tyy muis­taa, että Joen­suun talous on ollut ver­rok­ki­kau­pun­kien ver­tai­lus­sa var­sin hyvä. Meil­lä on hoi­det­tu talout­ta vas­tuul­li­ses­ti. Uudis­tus vää­ris­tää tilan­net­ta alu­eel­li­ses­ti. Joen­suu ei kui­ten­kaan ole talou­den pai­nei­den kans­sa yksin, myös esi­mer­kik­si Jyväs­ky­läs­sä ja Kuo­pios­sa laa­di­taan täl­lä het­kel­lä mit­ta­via sopeut­ta­mis­oh­jel­mia.

Talous­joh­ta­jan vuo­si jat­kuu tiuk­ka­na. Edes­sä on stra­te­gian puo­li­vä­li­tar­kas­te­lu, joka tuo­nee muka­naan ras­kai­ta pää­tök­siä myös talou­den lin­jaus­ten osal­ta.

– Kesäl­lä toi­vot­ta­vas­ti ehtii pitää lomaa, Hui­ku­ri huo­kai­see.