Nii­ni­vaa­ran mai­se­ma muu­tok­ses­sa

Nii­ni­vaa­ran maa­merk­ki­nä tun­net­tu vesi­tor­ni on tul­lut käyt­töi­kän­sä pää­hän ja kor­va­taan uudel­la. Alu­een ilme on muu­ten­kin muu­tok­ses­sa.

Nii­ni­vaa­ran lael­la sei­so­va, vuon­na 1957 raken­net­tu vesi­tor­ni on tul­lut käyt­töi­kän­sä pää­hän. Raken­nus­ta on sanee­rat­tu 1980- ja 2000-luvuil­la, mut­ta nyt van­han tor­nin kor­jaus­toi­met osoit­tau­tui­vat niin laa­joik­si ja kal­liik­si, että koko­naan uuden raken­ta­mi­nen on jär­ke­väm­pää.

Uuden vesi­tor­nin han­ke­suun­ni­tel­ma laa­dit­tiin vuon­na 2019 ja ensi vuon­na Nii­ni­vaa­ra saa uuden maa­mer­kin.

Tor­ni on kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti mer­kit­tä­vä, ja tämä on toi­mi­nut suun­nit­te­lun läh­tö­koh­ta­na.

Kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti mer­kit­tä­vä koh­de

Nii­ni­vaa­ran laki puis­toi­neen kuu­luu ark­ki­teh­ti Ber­tel Jun­gin vuon­na 1923 laa­ti­maan ase­ma­kaa­van ja akse­li­som­mi­tel­maan, jon­ka muo­dos­ti­vat van­ha vesi­säi­liö, kirk­ko ja väy­lä puu­tar­ha­tont­tien välis­tä Tiai­sen­ka­dul­le asti. Nii­ni­vaa­ran­puis­to oli aikoi­naan tär­keä kylä­läis­ten huvit­te­lua­lue, jos­sa jär­jes­tet­tiin tans­se­ja, las­ket­tiin mäkeä ja hiih­det­tiin.

Koh­teen mai­se­mal­li­nen arvo on huo­mioi­tu alus­ta alkaen myös uuden vesi­tor­nin suun­nit­te­lus­sa.

– Tor­ni on kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti mer­kit­tä­vä, ja tämä on toi­mi­nut suun­nit­te­lun läh­tö­koh­ta­na. Uuden vesi­tor­nin on suun­ni­tel­lut pai­kal­li­nen ark­ki­teh­ti Mart­ti Ait­ta­pel­to ark­ki­teh­ti­toi­mis­to Arca­dia Oy:sta. Mart­ti aloit­ti visioin­nin vuon­na 2020 ja pää­dyim­me lopul­ta van­has­ta tor­nis­ta sel­keäs­ti poik­kea­vaan muo­toon, tote­aa Joen­suun Veden joh­ta­ja Juha Lem­me­tyi­nen.

Uusi tor­ni raken­ne­taan van­han tor­nin vie­reen samal­le ton­til­le. Van­ha ja uusi tor­ni toi­mi­vat het­ken rin­na­tus­ten, kun­nes uuden tor­nin toi­min­ta on var­mis­tet­tu.

Uusi uniik­ki tor­ni

Uusi tor­ni raken­ne­taan van­han tor­nin vie­reen samal­le ton­til­le. Tor­nin on mää­rä olla käy­tös­sä lop­pu­ke­säs­tä 2024. Van­ha ja uusi tor­ni toi­mi­vat het­ken rin­na­tus­ten, kun­nes uuden tor­nin toi­min­ta on var­mis­tet­tu. Van­ha tor­ni kato­aa Nii­ni­vaa­ran sil­hue­tis­ta näil­lä näky­min vuo­den pääs­tä syk­syl­lä.

Uuden tor­nin ulkoa­su on ilma­va. Van­ha beto­ni­kuu­tio saa rin­nal­leen sor­jan sylin­te­rin­muo­toi­sen raken­nuk­sen, jon­ka alao­san ver­hoi­lu kiin­nit­tyy maa­han juu­ra­kon lail­la.

Tor­ni sulau­tuu hyvin ympä­ris­töön­sä. Uuden vesi­tor­nin jul­ki­si­vuun on suun­ni­tel­tu alu­mii­ni­le­vyä, jos­sa on rei­kien muo­dos­ta­mia kuvioi­ta. Levy mah­dol­lis­taa taus­ta­va­lai­sun tai hil­li­tyt valais­tus­te­hos­teet.

– Jul­ki­si­vu­mal­li ja kuvioin­ti ovat täy­sin uniik­ke­ja ja teh­ty vain tätä tor­nia var­ten. Kos­ka tor­nin lähel­lä on asu­tus­ta, suun­ni­tel­tu valais­tus ei ole häi­rit­se­vä tai vilk­ku­va. Jos valais­tus aiheut­taa vähän­kin häi­riö­tä, voi sen sul­kea tai him­men­tää valai­su­te­hoa, Lem­me­tyi­nen valot­taa.

Kriit­ti­nen koh­de

Nii­ni­vaa­ran vesi­tor­ni on osa Joen­suun suu­rin­ta veden jake­lun ver­kos­to­pii­riä, johon kuu­lu­vat kan­ta­kau­pun­gin lisäk­si Ham­mas­lah­den ja Kiih­te­lys­vaa­ran alu­eet.

Uudel­la, tila­vuu­del­taan 2 300 kuu­tio­met­rin tor­nil­la on mer­kit­tä­vä teh­tä­vä veden­pai­neen vaih­te­lui­den tasauk­ses­sa ja tar­vit­taes­sa se toi­mii myös var­muus­va­ras­to­na. Uusi tor­ni on van­haa toi­min­ta­var­mem­pi ja sen pro­ses­si­tek­niik­ka var­mis­taa entis­tä parem­min hyvä­laa­tui­sen talous­ve­den jake­lun kai­kis­sa tilan­teis­sa, myös poik­keus­o­lois­sa.

– Van­ha tor­ni piti tyh­jen­tää koko­naan huol­lon ajak­si, mikä aiheut­ti ris­kin veden­ja­ke­lus­sa. Uudes­sa on kak­si eril­lis­tä allas­ti­laa, jol­loin huol­to ei aiheu­ta kat­kok­sia veden­ku­lut­ta­jil­le.

Tor­ni pal­ve­lee häi­riö- ja poik­keus­ti­lan­teis­sa myös kriit­ti­ses­ti tär­kei­tä käyt­tä­jiä kuten sai­raa­laa ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suut­ta, Lem­me­tyi­nen täh­den­tää.

Van­ha tor­ni piti tyh­jen­tää koko­naan huol­lon ajak­si, mikä aiheut­ti ris­kin veden­ja­ke­lus­sa. Uudes­sa on kak­si eril­lis­tä allas­ti­laa, jol­loin huol­to ei aiheu­ta kat­kok­sia veden­ku­lut­ta­jil­le.

Sai­raa­lan vie­reen asuin­ta­lo­ja

Uuden vesi­tor­nin lisäk­si Nii­ni­vaa­ran ulkoa­su uudis­tuu Tik­ka­mäen­tien ase­ma­kaa­van muu­tok­sen myö­tä.

Kaa­va kos­kee vuon­na 2012 lak­kau­te­tun Juha­na­lan kou­lun ympä­ris­töä kes­kus­sai­raa­laa vas­ta­pää­tä. Tou­ko­kuus­sa lain­voi­man saa­nut kaa­va mah­dol­lis­taa seit­se­män­ker­rok­sis­ten asuin­ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­sen tyh­jil­leen jää­neen kou­lu­ra­ken­nuk­sen tilal­le.

Sai­raa­lan ympä­ris­tö kuu­luu seu­dul­li­ses­ti ja maa­kun­nal­li­ses­ti arvok­kaa­seen kult­tuu­riym­pä­ris­töön. Kes­kus­sai­raa­lan lisäk­si alu­een arvok­kai­ta raken­nuk­sia ovat muun muas­sa vuon­na 1960 val­mis­tu­nut Pie­li­sen­suun kirk­ko sekä Tik­ka­mäen­tien ja Huvi­la­ka­dun 1940–50-luvuilla raken­ne­tut rau­ta­tie­ta­lot.

Kir­kon vie­res­sä Nii­ni­vaa­ran­puis­tos­sa sijait­se­va, vuon­na 1927 raken­net­tu vesi­säi­liö esi­te­tään kaa­vas­sa suo­jel­ta­vak­si.