Haminasta kotoisin oleva 28-vuotias fysiikan opiskelija Roman Calpe tekee parhaillaan fotoniikka-alan väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa. Joensuulaisena mies ei ole mikään rookie, sillä hän asettui kaupunkiin opiskelujen perässä jo vuonna 2016. Calpe kertookin viihtyvänsä Joensuussa vallan mainiosti.
– Joensuu on paljon isompi kuin kotikaupunkini. Täällä on lämmin ilmapiiri, ja ihmiset ovat ulospäinsuuntautuneita.
Kun apua tarvitaan, sitä ei tarvitse erikseen kysyä, vaan sitä tarjotaan kysymättäkin
Arkea helpottaa myös se, että joka puolelle kaupunkia pääsee nopeasti, ja autoa tarvitsee paljon vähemmän kuin vaikkapa Haminassa. Myös kaupunkilaiset saavat Calpelta kehuja.

– Joensuulaiset ovat tosi leppoisaa väkeä. Kun apua tarvitaan, sitä ei tarvitse erikseen kysyä, vaan sitä tarjotaan kysymättäkin. Ilmapiiri on rento ja asuminen suhteellisen halpaa. Joensuu on hyvä paikka elää ja työskennellä.
Fotoniikka-kärpänen puraisi lukiossa
Roman Calpen kiinnostus fotoniikkaan sai alkunsa jo lukiossa, kun luonnontieteistä ja fysiikasta kiinnostunut nuori mies valitsi mukaan fotoniikkaa käsitteleviä kursseja.
Lukion jälkeen Calpe suuntasi maisteriopintojen perässä Joensuuhun. Nälkä on kasvanut syödessä, ja nyt tittelinä on väitöskirjatutkija.
Lukion jälkeen Calpe suuntasi maisteriopintojen perässä Joensuuhun
– Väitöskirjan aihe voi olla teoreettinen tai käytännönläheisempi. Itse tekovaiheeseen sisältyy rutkasti itsenäistä opiskelua ja tiedonhankintaa. Väitöskirjan vaatimuksena on, että osana sitä pitää julkaista kolme artikkelia. Paljon kirjoittamista siihen kuuluu.
Pelkkää nenä kiinni kirjassa — tai ruudussa — olemista väitöskirjatutkimus ei suinkaan ole, vaan siihen sisältyy myös paljon laboratoriotyöskentelyä.
– Laboratoriossa tutkitaan esimerkiksi valon vuorovaikutusta tiettyjen materiaalien kanssa ja valon käyttäytymistä erilaisten materiaalien kanssa.
Hyvät eväät kansainvälistymiseen
Parhaita puolia väitöskirjan tekemisessä juuri UEF:ssa on Calpen mukaan fotoniikan tutkimuksen pitkä historia, samoin yliopiston ja fotoniikan tutkimuksen maailmanlaajuinen tunnettuus opiskelija- ja tutkijapiireissä. Eväät kansainvälistymiseen ovat näin ollen erittäin hyvät.
Haasteilta vaativassa tutkimustyössä ei voi välttyä. Joskus käy väkisin niin, että mittaustulokset eivät vastaa alussa esitettyä teoriaa.

– Näin tapahtuu esimerkiksi kokeellisissa tutkimuksissa. Se vaikuttaa myös siten, että tutkimuksen tekeminen venähtää aikataulusta. Tämän jälkeen etsitään mahdollisia vastauksia, minkä takia näin kävi. Onko itse teoriassa jotakin vikaa vai onko mittaukset tehty jollain tapaa väärin, Calpe avaa.
Tutkimustyöhön saamaansa tukea Roman Calpe kiittelee.
– Ohjaajat auttavat paljon. Kun heidän kanssaan lähtee purkamaan asioita läpi, niin ne alkavat loksahtaa kohdalleen.
Shakista vastapainoa
Työpäivän jälkeen Roman Calpe suuntaa mieliharrastuksensa shakin pariin. Mies on Joensuun Shakkikerhon aktiivi. Kerho on perustettu vuonna 1945, ja se on yksi suurimpia ja menestyneimpiä shakkikerhoja maassamme.
Calpe kertoo hurahtaneensa shakkiin Youtuben kautta.
Joensuun vuodet ovat poikineet useita ystävyyssuhteita, joista moni on säilynyt näihin päiviin
– Ensiksi katselin sieltä shakkia ja sitten mietin, että tämähän voisi olla sellainen peli, jota voisi yrittää itsekin. Olin oppinut säännöt pienempänä, mikä madalsi kynnystä aloittaa. Alussa pelasin netissä, mutta ajan myötä syntyi ajatus siitä, että pelaaminen olisi kivempaa, jos sitä voisi tehdä kasvotusten jonkun kanssa.

Yleensä Calpe pelaa saman vakioporukan kanssa kerran viikossa. Toki myös uudet kasvot ovat tervetulleita.
– Sinne voi tulla myös ihan vasta-aloitteleva harrastaja opettelemaan sääntöjä ja sitä kautta syventymään pelin saloihin. Kokeneemmille pelaajille järjestetään shakkiturnauksia.
Calpe kertoo, että Joensuun vuodet ovat poikineet useita ystävyyssuhteita, joista moni on säilynyt näihin päiviin. Se lämmittää mieltä.
Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.