Lem­men­la­val­la on tans­sit­tu jo 60 vuot­ta

Joen­suun Ham­mas­lah­des­sa sijait­see Lem­men­pol­ku nimi­nen tie, jon­ka var­teen vuon­na 1961 raken­net­tiin tans­si­la­va, joka sai nimek­seen Lem­men­la­va. Lem­men­la­van kon­ka­ri Eeva Mus­to­nen vie­rai­li Joen­suun kau­pun­gin Näin meil­lä maal­la ‑podcas­tis­sa, jos­sa hän tari­noi Lem­men­la­van vai­heis­ta. Lavan his­to­rias­sa onkin tans­sin lisäk­si tapah­tu­mia riit­tä­nyt run­saas­ti.

Tans­si­la­va­kult­tuu­rin syn­ty

Tans­si­la­va­kult­tuu­rin perin­teet Suo­mes­sa yltä­vät aina 1920-luvul­le saak­ka. Sii­hen aikaan Suo­mi iloit­si uudes­ta itse­näi­syy­des­tään. Samoi­hin aikoi­hin syn­tyi suo­ma­lai­nen jazz- ja iskel­mä­musiik­ki. 1930-luvul­la kult­tuu­ri kukois­ti, kun äänie­lo­ku­vat, pari­tans­si ja gra­mo­fo­ni­le­vyt alkoi­vat yleis­tyä. Sit­ten alkoi­kin sota Suo­mes­sa.

Sodan aika­na Suo­mes­sa val­lit­si tans­si­kiel­to. Tans­sia pidet­tiin sopi­mat­to­ma­na ajan­viet­to­ta­pa­na. Tans­sien jär­jes­tä­mi­ses­tä oli mah­dol­lis­ta saa­da jopa van­keus­ran­gais­tuk­sia ja tans­si­la­vat ympä­röi­tiin piik­ki­lan­goin. Tämä innos­ti kui­ten­kin ihmi­siä jär­jes­tä­mään salai­sia nurk­ka­tans­se­ja. Kiel­to pysyi kui­ten­kin aina vuo­teen 1948 asti. Kiel­lon kumou­dut­tua halut­tiin tans­sia ja tans­si­la­vo­ja raken­net­tiin ympä­ri Suo­mea. Iso­na teki­jä­nä oli urhei­luseu­rat, joi­ta syn­tyi 40-luvul­la.

– Ne (urhei­luseu­rat) raken­si­vat sit­ten 60-luvul­la ja 50-luvun lopul­la näi­tä tans­si­la­vo­ja, ja Lem­men­la­va­kin sai alkun­sa sii­tä, että ensin raken­net­tiin urhei­lu­kent­tä ja sii­hen vie­reen Lem­men­la­va, muis­te­lee Mus­to­nen.

Tal­koil­la on teh­ty kaik­ki työt 60 vuot­ta.

Lem­men­la­van alku­tai­pa­leet

Vuon­na 1961 val­mis­tui ensim­mäi­nen lava ja näin sai Lem­men­la­van tari­na alkun­sa. Mus­to­nen kuvai­lee ensim­mäis­tä lavaa alkeel­li­sek­si:

– Säh­köt sin­ne saa­tiin sit­ten. Ulko­va­lot roik­kui­vat pit­kis­sä roi­kis­sa. WC oli siel­lä ton­tin peräl­lä, oli nais­ten ja mies­ten puo­li. Ensim­mäi­sel­le laval­le vuon­na 1961 mah­tui 500 hen­ki­löä tans­si­maan.

Lavaa laa­jen­net­tiin sit­ten vuon­na 1969 ja sen jäl­keen laval­le mah­tui­kin jo 1300 hen­keä.

Lem­men­la­va oli­kin suo­sit­tu tans­si­paik­ka, jota kuvas­taa se, että raken­nus­vai­hees­sa otet­tu lai­na pan­kil­ta pys­tyt­tiin mak­sa­maan neljän–viiden vuo­den aika­na takai­sin. Iki­nä ei voi kui­ten­kaan tar­peek­si koros­taa tal­koo­lais­ten mer­ki­tys­tä. Alkuai­koi­na Lem­men­la­van kant­tii­ni oli vuo­krat­tu­na pai­kal­li­sil­le toi­mi­joil­le, mut­ta vuo­des­ta 1981 jäl­keen tal­koo­lai­set ovat hoi­ta­neet kant­tii­nin­kin, sii­vous­ten, lip­pu- ja mak­ka­ra­myyn­nin ohel­la.

– Tal­koil­la on teh­ty kaik­ki työt 60 vuot­ta, tii­vis­tää Mus­to­nen.

Kylän rat­ti­juo­pot varas­ti­vat trak­to­rin ja otti­vat vauh­tia ja rysäyt­ti­vät Lem­men­la­van oves­ta sisään.

Tuho­polt­to aloit­taa kol­me vuot­ta kes­tä­neen huo­non onnen kier­teen

1993 huh­ti­kuus­sa alkoi kol­me vuot­ta kes­tä­nyt ajan­jak­so, jol­loin lavaa jou­dut­tiin kor­jaa­maan useam­paan ottee­seen. Pik­ku­po­jat vis­ke­li­vät pala­via spray­pul­lo­ja ikku­nois­ta sisään laval­le, jos­sa oli säi­lös­sä vaah­to­muo­vi­pat­jo­ja. Lava tuhou­tui täy­sin. Uusi lava raken­net­tiin saman vuo­den kesä­nä ja syk­syl­lä tans­sit­tiin Kat­ri Hele­nan tah­tiin ava­jai­sis­sa.

Kesäl­lä 1994 kolah­ti jäl­leen. Täl­lä ker­taa kylän rat­ti­juo­pot varas­ti­vat trak­to­rin ja otti­vat vauh­tia ja rysäyt­ti­vät Lem­men­la­van oves­ta sisään. Baa­rin kes­ki­pi­la­ri oli auki ylhääl­tä pari met­riä. Oli juhan­nus­viik­ko menos­sa. Raken­nus­lii­ke häly­tet­tiin pai­kal­le kor­jaa­maan viat ja juhan­nus­sun­nun­tai­na pääs­tiin ihan nor­maa­lis­ti tans­si­maan Lem­men­la­val­la.

Tal­vel­la 1995 saa­tiin taas tal­koo­lai­sil­le töi­tä. Kat­to­tuo­lei­hin oli jää­nyt hius­hal­kea­mia ja kun yksi kat­to­tuo­li läh­tee kaa­tu­maan, oli domi­noe­fek­ti val­mis.

– Se oli täy­del­li­nen tuho, tote­aa Mus­to­nen.

Kevääl­lä kaik­ki käy­tet­tä­vä puu­ta­va­ra annet­tiin käyt­töön raken­nus­liik­keel­le ja tal­koil­la saa­tiin kasaan uusi lava. 1996 kesäl­lä tans­sit­tiin jo sit­ten ihan nor­maa­lis­ti Lem­men­la­val­la. Haas­tat­te­lus­sa Eeva ker­too, että tuon jäl­keen lava on saa­nut olla aika rau­has­sa lukuun otta­mat­ta pie­niä pik­ku­poi­kien tihu­töi­tä.

Nyky­ti­lan­ne ja kat­se tule­vai­suu­teen

Lem­men­la­val­la on esiin­ty­nyt pal­jon iskel­mä­tai­vaan täh­tiä, jot­ka ovat tans­sit­ta­neet Lem­men­la­van ylei­söä. Mus­to­nen ker­toi podcas­tis­sa, että tuli­pa­lon jäl­keen Lem­men­la­van ava­jai­sis­sa oli esiin­ty­mäs­sä Kat­ri Hele­na. Tämän lisäk­si Lem­men­la­val­la on kuul­tu muun muas­sa Mark­ku Aroa, Jan­ne Tulk­kia ja vuo­den 1988 tan­go­ku­nin­gas­ta, edes­men­nyt­tä Kari Pii­rois­ta. Jari Sil­lan­pää­kin on ollut esiin­ty­mäs­sä Lem­men­la­val­la ja Mus­to­nen muis­te­lee­kin hymäh­täen sil­loin olleen todel­la vil­kas ilta.

– Ihan mel­kein ahdas­ta oli, Mus­to­nen hymäh­tää.

Kari Tapio­ta­kin pyy­det­tiin kol­meen ker­taan esiin­ty­mään, mut­ta ei napan­nut kouk­kuun.

Eeva Mus­to­nen arvioi tans­si­la­va­kult­tuu­rin suo­sion ole­van jopa hie­noi­ses­sa nousus­sa, kun nyky­ään jär­jes­te­tään niin pal­jon eri­lai­sia tans­si­kurs­se­ja. 60 vuot­ta on jo tam­pat­tu jal­kaa Lem­men­la­val­la, joten eikö­hän siel­tä se vähin­tään toi­set 60 ole tuloil­laan.