Joensuun kaupunki on mukana UNICEF Suomen Lapsiystävällinen kunta -mallissa.

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa kuntia tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja lasten arkea koskevissa palveluissa ja lisäksi myös kunnan hallinnossa.

Mallin on tarkoitus auttaa edistämään erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten oikeuksia ja niiden toteutumista.

Liikkeelle nykytilan laajalla kartoituksella – avoimin silmin ja tiukoin kriteerein

Alussa tehtiin nykytilan laaja kartoitus. Kartoitus pyrittiin tekemään avoimin silmin ja tiukoin kriteerein.

Joensuun Lapsiystävällinen kunta -koordinaattori Hilkka Mäkisen mukaan haluttiin saada mahdollisimman todenmukainen kartoitus tilanteesta. 

– Ei mitään hyötyä, jos silotellaan, pohtii Mäkinen.  

Unicefilta saatiin ohjeistus kolmiosaiseen kartoitukseen. Kartoituksessa arvioitiin laajasti kaupungin eri toimintoja ja lasten oikeuksien toteutumista niissä. Lisäksi tarkasteltiin valtakunnallisesti kerättyjä tilastoja, kuten kouluterveyskyselyä Joensuun näkökulmasta.

Lapset ja nuoret kokivat tulevansa kuulluksi

Tärkeä osa nykytilan kartoitusta oli lasten ja nuorten kuuleminen, kuten yli tuhat vastausta kerännyt nettikysely. Lisäksi lapsiperheitä kuultiin Perheentalolla ja Lähiötalolla, ja Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat haastattelivat erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria.

Kartoituksen perusteella lapsia ja nuoria mietitytti asuinalueiden eriarvoinen tilanne varsinkin harrastusmahdollisuuksien osalta.

– Positiivisesti yllätti, että lapset ja nuoret kokivat tulevansa kuulluksi, Mäkinen kertoo.

Mäkisen mukaan tämä osoittaa, että kunnassa tehdään selkeästi oikeita asioita.

Koko mallin tavoite on, että näemme lapset arvokkaina ja aktiivisina kuntalaisina siinä missä aikuisetkin

Viisi tavoitetta täytettäväksi

Kartoituksen pohjalta laadittiin viisi tavoitetta, jotka pitäisi saada täytettyä vuoteen 2023 mennessä.

  • ­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Ensimmäisenä tavoitteena on perehdyttää koko kaupungin henkilöstö ja luottamushenkilöt lapsenoikeuksiin.
  • Toisena tavoitteena on tarjota maksuttomia harrastuksia nuorille ja lapsille eri alueilla.
  • Kolmantena ja neljäntenä tavoitteena on valmistella ja ottaa lapsivaikutusten arviointi osaksi kaupungin päätöksentekoa.
  • Viidentenä tavoitteena ehkäistä syrjintää vaikuttamalla kuntalaisten asenteisiin.

Mikäli tavoitteet katsotaan täytetyksi, myönnetään kaupungille Lapsiystävällinen kunta -tunnus. Myönnetty tunnus on voimassa neljä vuotta ja uusiminen edellyttää, että kehitystyötä jatketaan.

Mäkisen mukaan Lapsiystävällinen kunta -malli on koko kaupunkia läpileikkaava. Työtä tekee yhdessä monitoimijainen koordinaatioryhmä ja tavoitteiden ympärille kasatut työryhmät.

– Koko mallin tavoite on, että näemme lapset arvokkaina ja aktiivisina kuntalaisina siinä missä aikuisetkin, Mäkinen sanoo. 

Kun tavoitteet ovat täytetty, UNICEF arvioi, miten olemme onnistuneet. Laadittu toimintasuunnitelma hyväksytettiin UNICEFilta, ja hyväksyntä saatiin vuodenvaihteessa. Seurantatapaaminen UNICEFin kanssa järjestetään vuoden päästä. UNICEFilla on sähköinen raportointijärjestelmä, jossa on mittari indikoimassa prosessin etenemistä.  

Tällä hetkellä ollaan toimintasuunnitelman toteuttamisen vaiheessa.  

– Erinomaisesti aikataulussa, Mäkinen lupailee.

Lapsiystävällinen kunta -mallia toteutettu Suomessa jo melkein 10 vuotta

Kaikkiaan mallia toteuttaa UNICEFin mukaan yhteensä 48 kuntaa ympäri Suomea. Tämä pohjautuu kansainväliseen malliin. Itse tunnus on myönnetty 16 kunnalle Suomessa tähän mennessä.

Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu kansainväliseen esikuvaan (Child Friendly City), jota UNICEF on toteuttanut vuodesta 1996. Suomessa mallia aloitettiin ensimmäisen kerran toteuttaa 2013 UNICEFin ja Hämeenlinnan yhteistyössä. Hämeenlinna olikin ensimmäinen kunta, jolle Lapsiystävällinen kunta -tunnus myönnettiin.

Tutustu tarkemmin Joensuun Lapsiystävällinen kunta -työhön: www.joensuu.fi/lapsiystavallinen-kunta