Jot­ta poh­jois­kar­ja­lai­nen voi­si hyvin

Kuntayhtymästä tulee hyvinvointialue

Tule­vien hyvin­voin­tia­luei­den alue­val­tuu­te­tut päät­tä­vät pel­käs­tään Poh­jois-Kar­ja­las­sa yli 700 mil­joo­nan euron vuo­si­bud­je­tis­ta ja yhden­ver­tais­ten sosiaali‑, ter­veys- ja pelas­tus­pal­ve­lu­jen tur­vaa­mi­ses­ta. Tam­mi­kuun 2022
alue­vaa­leil­la onkin jokai­sel­le poh­jois­kar­ja­lai­sel­le suu­ri mer­ki­tys.

Erit­täin hyvät neu­vot­te­lu­tai­dot. Tun­nol­li­nen ja tas­a­puo­li­nen. Osaa kuun­nel­la ihmis­tä ja ker­toa ymmär­ret­tä­väs­ti han­ka­lis­ta­kin asiois­ta.

Näil­lä sanoil­la kol­le­gat ja alai­set luon­neh­ti­vat Poh­jois­Kar­ja­lan hyvin­voin­tia­lu­een muu­tos­joh­ta­jaa Eli­na Feli­niä.

Sel­lai­sia hen­ki­lö­koh­tai­sia omi­nai­suuk­sia tar­vi­taan, kun työn alla on yksi Suo­men his­to­rian mer­kit­tä­vim­mis­tä hal­lin­nol­li­sis­ta uudis­tuk­sis­ta. Vas­tuu sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ja pelas­tus­toi­men pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­ses­tä siir­tyy 21 hyvin­voin­tia­lu­eel­le ja Hel­sin­gin kau­pun­gil­le vuo­des­ta 2023 alkaen. 

Felin tosin itse top­puut­te­lee kehu­ja ja huo­maut­taa, että Siun soten osal­ta suu­rim­mat pon­nis­tuk­set on teh­ty jo vii­si vuot­ta sit­ten.

– Siun soten koko hen­ki­lös­tö on teh­nyt erin­omais­ta työ­tä toi­min­nan ja pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­sek­si, hän sanoo.

Jopa niin erin­omais­ta, että sii­tä otet­tu mal­lia muil­le­kin hyvin­voin­tia­lueil­le. Sel­lai­ses­ta käy esi­mer­kik­si lää­kä­rien ura­pol­ku­mal­li, jos­sa ter­veys­kes­kus­lää­kä­ri voi käyt­tää päi­vän vii­kos­sa omaan kou­lut­tau­tu­mi­seen­sa.

Kun­tayh­ty­mäs­tä hyvin­voin­tia­lu­eek­si

Poh­jois-Kar­ja­las­sa uudis­tus tar­koit­taa sitä, että Siun sote muut­tuu kun­tayh­ty­mäs­tä hyvin­voin­tia­lu­eek­si ja Siun soten tuot­ta­mat pal­ve­lut siir­ty­vät hyvin­voin­tia­lu­eel­le. Asiak­kail­le tut­tu ja ammat­ti­tai­toi­nen hen­ki­lös­tö siir­tyy siis hyvin­voin­tia­lu­een pal­ve­luk­seen.

– Muu­tos ei ole niin suu­ri kuin muu­al­la. Poh­jois-Kar­ja­la on etu­mat­kal­la, ja meil­lä on jo käy­tös­sä moni toi­min­ta­mal­li, joi­ta muut vas­ta val­mis­te­le­vat. Toki meil­lä­kin on työ­tä teh­tä­vä­nä. Täl­lä het­kel­lä väliai­kai­sen val­mis­te­lu­toi­mie­li­men joh­dol­la val­mis­tel­laan hen­ki­lös­tön, sopi­mus­ten ja vas­tui­den siir­ty­mis­tä, Felin valot­taa.

Pala­taan het­kek­si aivan hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tuk­sen alku­läh­teil­le, jos­sa sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon jär­jes­tä­mis­vas­tuu on noin 200 kun­nal­la tai kun­tayh­ty­mäl­lä ja pelas­tus­toi­men jär­jes­tä­mi­nen 22 pelas­tus­lai­tok­sel­la.

Se ei enää kau­aa kan­na, sil­lä yhteis­kun­nal­li­nen muu­tos on vää­jää­mä­tön: väes­tö ikään­tyy, pal­ve­lun­tar­ve kas­vaa, työi­käis­ten mää­rä vähe­nee, hen­ki­lös­tön saa­ta­vuus vai­keu­tuu ja syn­ty­vyys las­kee. Kun­tien kutis­tu­vat vero­tu­lot eivät enää rii­tä kat­ta­maan lisään­ty­vää pal­ve­lun­tar­vet­ta.

Myös toi­mi­joi­den resurs­sit ja osaa­mi­nen pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­ses­sä vaih­te­le­vat, ja alu­eel­li­set hyvin­voin­ti- ja ter­vey­se­rot ovat suu­ret.

Val­tio ottaa jat­kos­sa vas­tuun rahoi­tuk­ses­ta, ja kun­nis­ta tulee yhteis­työ­kump­pa­nei­ta sen sijaan, että ne oli­si­vat sote-asiois­sa omis­ta­jan ja rahoit­ta­jan roo­lis­sa.

– Itse näen tär­keä­nä yhden­ver­tais­ten sosiaali‑, ter­veys- ja pelas­tus­pal­ve­lu­jen tur­vaa­mi­sen riip­pu­mat­ta sii­tä, mil­lai­nen alu­een tulo­ta­so on. Tar­ve­pe­rus­tei­sel­la rahoi­tuk­sel­la se on mah­dol­lis­ta. Poh­jois-Kar­ja­lal­le mal­li on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä hyvä, mut­ta samal­la se tuo lisä­ra­han har­mil­li­sen hitaas­ti pit­kän siir­ty­mä­ajan takia. Ensim­mäi­set vuo­det ovat todel­la haas­ta­vat, Felin myön­tää.

Itse näen tär­keä­nä yhden­ver­tais­ten sosiaali‑, ter­veys- ja pelas­tus­pal­ve­lu­jen tur­vaa­mi­sen riip­pu­mat­ta sii­tä, mil­lai­nen alu­een tulo­ta­so on.

Poh­jois-Kar­ja­lan hyvin­voin­tia­lu­een muu­tos­koh­ta­ja Eli­na Felin

Mitä hyvin­voin­tia­lue sit­ten kon­kreet­ti­ses­ti tar­koit­taa?

Se on kun­nis­ta ja val­tios­ta eril­li­nen jul­ki­soi­keu­del­li­nen yhtei­sö, jol­la on alu­eel­laan edus­kun­nan lakiin kir­jaa­ma itse­hal­lin­to.

Hyvin­voin­tia­luei­den rahoi­tuk­ses­sa puhu­taan isois­ta sum­mis­ta. Koko val­ta­kun­nas­sa jaet­ta­va raha­mää­rä on 21 mil­jar­dia euroa, ja pel­käs­tään Poh­jois-Kar­ja­las­sa 59 alue­val­tuu­tet­tua päät­tää yli 700 mil­joo­nan euron vuo­si­bud­je­tis­ta.

Uudis­tuk­sen yhte­nä tavoit­tee­na on kus­tan­nus­ten kas­vun hil­lin­tä, joten rahoi­tus­mal­li sisäl­tää myös kan­nus­tei­ta kus­tan­nus­ten kas­vun hal­lin­taan.

Uudis­tus tuo muka­naan val­tion ja hyvin­voin­tia­lu­een väli­sen vuo­sit­tai­sen ohjaus- ja arvioin­ti­pro­ses­sin, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on arvioi­da aluei­den toi­min­taa ja rahoi­tuk­sen riit­tä­vyyt­tä. 

– Hyvin­voin­tia­lu­een on pidet­tä­vä talou­des­ta tark­kaa huol­ta tur­va­tak­seen alu­eel­li­sen pää­tös­val­lan jat­kos­sa­kin, Felin tie­tää.

Alue­val­tuus­to päät­tää rahan­jaos­ta

Kaik­ki tämä alle­vii­vaa sitä, että tule­vil­la alue­vaa­leil­la on suu­ri mer­ki­tys. Tam­mi­kuus­sa ensi ker­taa muo­dos­tet­ta­van alue­val­tuus­ton pää­tän­tä­val­las­sa tulee ole­maan siker­mä ihmis­ten tär­keim­piä perus­pal­ve­lui­ta ja hyvin­voin­ti­val­tion han­ka­lim­pia haas­tei­ta.

– Alue­val­tuus­ton teh­tä­vä on päät­tää, miten käy­tet­tä­vis­sä ole­va raha jae­taan poh­jois­kar­ja­lais­ten hyväk­si, Eli­na Felin alle­vii­vaa.

Kuten muu­tos­joh­ta­jal­ta, myös päät­tä­jil­tä tul­laan kai­paa­maan erin­omai­sia neu­vot­te­lu- ja ilmai­su­tai­to­ja.

– Jot­ta poh­jois­kar­ja­lai­nen voi­si hyvin, tar­vit­sem­me hyvää yhteis­työ­tä niin kun­tien, hyvin­voin­tia­lu­een, jär­jes­tö­jen ja sidos­ryh­mien kes­ken sekä uusia toi­min­ta­ta­po­ja ja roh­kei­ta avauk­sia haas­tei­siin vas­taa­mi­sek­si, Felin muis­tut­taa.

Ter­ve­tu­loa pai­kal­li­siin vaa­li-iltoi­hin tam­mi­kuus­sa!

Kuka päät­tää sinun sote-pal­ve­luis­ta­si jat­kos­sa? Mikä ihme on hyvin­voin­tia­lue? Mitä haluat tie­tää sote-pal­ve­lui­den jat­kos­ta?

Alue­vaa­leis­sa tam­mi­kuus­sa vali­taan alue­val­tuus­to päät­tä­mään sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­luis­ta ja pelas­tus­toi­mes­ta kul­la­kin hyvin­voin­tia­lu­eel­la, meil­lä alu­ee­na on Poh­jois-Kar­ja­la.

Joen­suun kau­pun­ki ja Siun sote pitä­vät vii­si yhteis­tä vaa­li-iltaa tam­mi­kuus­sa, jois­sa iltaa alus­ta­vat Siun soten asian­tun­ti­jat, min­kä jäl­keen kysel­lään ja kes­kus­tel­laan! Tilai­suu­det ovat kai­kil­le avoi­mia. Kah­vi­tar­joi­lu.

Voit esit­tää kysy­myk­siä ilto­ja var­ten etu­kä­teen ver­kos­sa osoit­tees­sa www.joensuu.fi/vaali-illat, kir­jeit­se osoit­teel­la Joen­suun kaupunki/ Vies­tin­tä, Ran­ta­ka­tu 20, 80100 (kuo­reen tun­nus ”vaa­li-illat”) tai pal­ve­lu­pis­teil­läm­me.

Vii­si asu­ka­sil­taa alue­vaa­leis­ta:

Eno
ma 10.1. klo 18
val­tuus­to­sa­li, Kun­nan­tie 2
Tilai­suus lähe­te­tään myös suo­ra­na ver­kos­sa: www.joensuu.fi

Tuu­po­vaa­ra
ti 11.1. klo 18
ravin­to­la Wir­su­vaa­ra, Reki­joen­tie 8a

Kan­ta­kau­pun­ki
ke 12.1. klo 18
Care­licu­min audi­to­rio, Kos­ki­ka­tu 5

Kiih­te­lys­vaa­ra
to 13.1. klo 18
Suo­ja­pirt­ti, Aprak­ka­tie 2

Pyhä­sel­kä
ma 17.1. klo 18
kokous­huo­ne, Las­taus­tie 2
(Ham­mas­lah­ti)

Mikä on aluevaalihaaste?


• Pohjois-Karjalan hyvinvointialue synnytti valtakunnallisen ilmiön haastaessaan Eteläja Pohjois-Savon hyvinvointialueet äänestyskilpailuun. Kisassa korkeimman äänestysprosentin saavuttanut alue on voittaja. Tappion kärsinyt hyvinvointialue tarjoaa torikahvit siinä voittaja-alueen kunnassa, jossa on äänestetty vilkkaimmin.


• Myös Etelä-Karjala liittyi mukaan haastamaan savolaisia.


• Omia torikahvipanoksilla höystettyjä vaalihaasteita on lisäksi seuraavilla hyvinvointialueilla: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Kainuu, Lappi, Keski-Suomi, Päijät-Häme, Häme, Kymenlaakso, Keski-Uusimaa ja Vantaa-Kerava.

Aiheeseen liittyviä uutisia