Joensuu vahvasti Saimaa-ilmiön mukana

Savonlinna on Itä-Suomen maakuntien ja keskuskaupunkien yhteinen ehdokas Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026.

Saimaa-ilmiössä kulttuuri nähdään positiivisena muutosvoimana, joka voi muuttaa koko Itä-Suomen tarinan suuntaa.

Itä-Suomen tarinan suunta voi muuttua

Saimaa-ilmiön valoa hehkuva kontti vieraili Joensuun Joulutorilla marraskuun lopussa. Tempaus oli osa Savonlinnan ja samalla koko Saimaan alueen hakua Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026.

Kontti kiertää kaikissa viidessä Itä-Suomen yhteisessä kulttuuripääkaupunkihankkeen keskuskaupungissa marras–tammikuun aikana esitellen Saimaa-ilmiötä, mutta myös osallistaen ja kohdaten paikallisia toimijoita.

Taiteen ja kulttuurin sateenvarjon alle tulevat mahtumaan niin teatteriesitykset ja musiikkifestivaalit kuin liikuntajärjestöjen tempaukset ja ruokatapahtumat.

Tämä nähtiin myös Joensuun kulttuurikontin vierailussa. Paikalla vieraili eri alojen yrittäjiä, yhteisöjä ja päättäjiä.

Ylpeyttä alueen taiteilijoiden yhteistyöstä, aidoista ihmisistä ja uusista avauksista

– Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa ollaan ylpeitä alueen taiteilijoiden yhteistyöstä, aidoista ihmisistä ja uusista avauksista. Tyhjät liike­tilat haluttaisiin valjastaa matalan kynnyksen kohtaamispaikoiksi, joissa voi järjestää pop up -toimintaa, tanssia, teatteria, näyttelyitä, taidekahviloita ja päivädiskoja. Ideoille ja elävyydelle tarvitaan paikkoja, tiivisti Saimaa-ilmiön aluekoordinaattori Minna Valonen.

Saimaan vuosikymmen

Yksi kiertueen pääviesteistä on se, että Saimaan vuosikymmen alkaa tässä ja nyt.

– Saimaa-ilmiö on alueemme positiivinen muutosvoima. Kaikki sai alkunsa yhteisestä tahtotilasta hakea Savonlinnalle Euroopan kulttuuripääkaupunkistatusta vuodelle 2026, mutta tavoittelemme tällä jotain vieläkin suurempaa, projektijohtaja Sari Kaasinen toteaa.

Tutkitusti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi tuo valitulle kaupungille ja lähialueille alueellemme työtä, kansainvälisiä yhteyksiä ja ennen­näkemättömiä mahdollisuuksia.

– Kukaan meidän pikkukaupungeista ei voisi yksinään tätä titteliä saada, mutta yhdessä voimme pystyä siihen. Olisi hulluutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Viime kesä näytti sen, että meillä on kaikkea sitä mitä maailma tällä hetkellä kaipaa, nyt tehtävänämme on tuoda alueemme ainutlaatuisuus kaikkien löydettäväksi, Kaasinen jatkaa.

Niin rohkeasti, että pelottaa

Yksi tärkeä konkreettinen asia haussa on kaupunkien omat etkot eli kulttuuri­vuodet, joita vietetään ensin Mikkelissä vuonna 2022, Joensuussa 2023, Lappeenrannassa 2024, Kuopiossa 2025 ja Savonlinnassa 2026.

Nämä juhlavuodet vietetään joka tapauksessa, kävi kulttuuripääkaupunkihaussa miten tahansa. Mikkelissä on jo pitkällä hankkeistamisen ja yhteistyön näkökulmasta ja Joensuussa tätä työtä käynnistellään parhaillaan.

– Näissä etkoissa harjoitellaan kulttuurin nostamista keskiöön esimerkiksi kulttuuristrategian näkökulmasta, tunnustetaan ja tunnistetaan jokaisen kaupungin vahvuuksia ja toimijoita. Saimaa-ilmiö tuo mukanaan kaikkiin kaupunkeihin eurooppalaista ulottuvuutta ja kansainvälisyyttä. Testaamme ja tutkimme taiteellisia sisältöjä, joiden on syytä olla jopa niin rohkeita, että pelottaa. Vain siten voimme viedä ja saada kulttuurimme kansainvälisesti huomion ja kiinnostuksen kohteeksi, Kaasinen kertoo.

Yhteistyöverkostoa on työstetty kesästä 2018 lähtien. Jo nyt Saimaa-ilmiö on lisännyt vuoropuhelua ja yhteistyötä eri alueiden, toimialojen ja järjestöjen välillä.

– Me itse voimme käsikirjoittaa tulevaisuutemme. Me uskomme, että Saimaa-ilmiö tulee olemaan loistava esimerkki ympäri maailmaa siitä, kuinka kulttuuri voi muuttaa yhden alueen elinvoimaa ja mahdollisuuksia kestävästi.