Joensuu uuden ajan kynnyksellä
Kun Joensuun kaupungintalo vuonna 1914 rakennettiin, oli asukkaiden usko tulevaisuuteen vahva. Tuon ajan mittapuun mukaan suuri kivinen rakennus oli kaikella tavalla suuri ja ylimitoitettu. Suomi ei ollut tuohon aikaan itsenäinen vaan Venäjän alaisuudessa, mikä entisestään lisää rakennushankkeen mittavuutta. Tuolta ajalta säilyneistä dokumenteista voidaan todeta, että kaupungin rakennuskanta oli vaatimatonta, matalaa ja miltei täysin puurakenteista. Samaa […]
Kun Joensuun kaupungintalo vuonna 1914 rakennettiin, oli asukkaiden usko tulevaisuuteen vahva. Tuon ajan mittapuun mukaan suuri kivinen rakennus oli kaikella tavalla suuri ja ylimitoitettu.
Suomi ei ollut tuohon aikaan itsenäinen vaan Venäjän alaisuudessa, mikä entisestään lisää rakennushankkeen mittavuutta. Tuolta ajalta säilyneistä dokumenteista voidaan todeta, että kaupungin rakennuskanta oli vaatimatonta, matalaa ja miltei täysin puurakenteista.
Samaa tulevaisuuden uskoa on tarvittu monta kertaa tuosta ajasta näihin päiviin elettäessä. Tuohon reiluun sataan vuoteen on mahtunut paljon kaupunkia koskettaneita ilon kuin surun täyttämiä ajanjaksoja; sotia, talouden kriisejä, yhteiskunnan murrosvaiheita, mutta myös talouden vahvistumista, kaupunkilaisten palveluiden kattavuuden ja laadun parantamista sekä asukasmäärien jatkuvaa kasvamista ja elintason kohoamista.
Kunniakas kaupungin historia velvoittaa myös meitä nykypolvia vastuulliseen yhteisten asioiden hoitoon ja siihen, että osaltamme jätämme jälkipolville paremman kotikaupungin kuin itsellemme saimme.
Uuden edessä olemme jokainen kaupunkilainen ja sukupolvi jokaisena alkavana päivänä. Uuteen aikaan olemme tänä päivänä varautumassa historiallisen korkealla investointitasolla. Sen seurauksena syntyy palveluita turvaavia rakennuksia sekä yhdyskuntarakennetta mahdollistamaan täällä jo olevien ja tänne muuttavien kaupunkilaisten arkea. Myös kaupunkimme elinvoiman turvaava elinkeinoelämä tarvitsee osansa investoinneista.
Kukoistaakseen ja menestyäkseen kaupunki tarvitsee myös asukkaiden yhteisöllisyyttä vahvistavia toimia. Ne koostuvat usein hyvinkin pienistä elementeistä. Ihmisillä on luontainen tarve tehdä ja kokea asioita yhdessä. Halutaan kuulua johonkin ryhmään, jossa tehdään jokaisen jäsenen tärkeiksi kokemia asioita. Yhteisöllisyyteen kuuluu myös se, että otamme kukin vastuuta toisistamme.
Meille pohjoiskarjalaisille se on luontaista ja itsestään selvää. Meillä ketään ei jätetä yksin.
Joensuu juhlii 170 vuoden pituista taivaltaan. Itsenäisenä, tulevaisuuden uskoa täynnä, pystypäin ja iloisena.
Kari Karjalainen
kaupunginjohtaja
puh. 040 082 7357
[email protected]
Kunniakas kaupungin historia velvoittaa meitä nykypolvia
