Jäidenlähdön aikaan vuonna 1874
Hilman amanuenssi Iiris Heino palaa kolumnissaan nuoren Joensuun kevääseen
Veneily- ja uimakauden alkaessa tulee mieleen jään ja vapaan veden merkitys 170-vuotiaan kaupungin historiassa.
Joensuun kaupunki perustetiin vesiliikenteen luontevaan solmukohtaan, Pielisjoen alajuoksulle. 1800-luvun puolivälissä Itä-Suomen maantiet olivat vielä hidaskulkuisia kärrypolkuja, joten vesireitit olivat kaupankäynnille ja ihmisten liikkumiselle oleellisia väyliä.
Voi vain kuvitella, miten hiljainen vastaperustettu kaupunki on ollut tavallisena talvipäivänä. Kaupungin muutama sata asukasta ovat puuhastelleet arkitoimissaan. Vain tammimarkkinat toivat eloa lumiseen kaupunkiin. Kevään tuloa ja jäidenlähtöä odotettiin ja seurattiin hartaasti.
Keskimäärin Pyhäselän jäät ovat lähteneet toukokuun 11. päivä
Keskimäärin Pyhäselän jäät ovat lähteneet toukokuun 11. päivän tienoilla, mutta kaikenlaisia poikkeusvuosia järven historiaan mahtuu. Kolme vuotta sitten Pyhäselkä lainehti vapaana jo vappuna, tänä vuonna jään reuna oli vielä lähellä kaupungin rantoja. Vuonna 1870 eräs joensuulainen kirjasi ylös 15.5. seuraavan tiedon: ”jo aukesi pyhä selkä vapaaksi jäistä”. Ja heti seuraavalta päivältä on tieto, että höyrylaiva Wäinämöinen oli lähtenyt kohti Lyypekkiä.
Laivarahdilla on Joensuulle edelleen merkitystä, ja edelleen laivaliikenteeseen vaikuttavat vuodenajat. Joensuun syväväylä menee kiinni talven tultua ja avataan jäätilanteesta riippuen huhtikuun aikana, joskus vasta vapuksi. Nyt työn tekevät jäänmurtajat, mutta aiemmin laivojen piti itse puskea väylä jään läpi.
Joensuulainen Evelina Olson kirjoitti pojilleen 23.5.1874:
”Eilen aamulla oli höyrylaiva Joensuu aikonut lähteä vankeudestaan, vaikka jäät olivat vielä paikoillaan. Aikomus oli yrittää murtaa jää, kaikki matkustajat menivät jo laivaan, heidän joukossaan Elin Brusntröm, ja maisteri Herregård, joita olivat saattamassa kaikki opettajat, jotka lauloivat suomalaisia lauluja Herregårdin kunniaksi, niin että lähtö tapahtui hyvin juhlavasti. Sitten kolmen tai neljän tunnin kuluttua näimme höyrylaiva Joensuun palaavan hyvin nolona ja mitä suurimman hiljaisuuden vallitessa, sillä se ei ollut ruvennut murtamaan sangen vahvaa jäätä.”
Kesäksi kaupunki vilkastui kaikin puolin, niin kaduiltaan kuin rannoiltaan, ihan kuten nykyään. Hyvät, rantoja mukailevat kävely- ja pyörätiet täyttyvät aurinkoisina päivinä. Ja uimavesien lämmetessä löytyy kaupungista useita uimapaikkoja, jopa aivan keskustastakin: uuteen kukoistukseen remontoitu Ilosaari.
Iiris Heino
Pohjois-Karjalan museo Hilman amanuenssi
puh. 050 351 8608
iiris.heino@joensuu.fi
Näimme höyrylaiva Joensuun palaavan hyvin nolona
