Joensuun kouluista on kielellisesti ja kulttuurisesti hyvin moninainen. Kouluissa toimii lasten tukena erilaisia opetusryhmiä. Tavoitteena on, että lapset voivat oppia mahdollisimman yhdenvertaisesti ja yksilöllisesti sekä kotoutua kunnolla. ”Opetusta” saavat myös lasten perheet – Joensuun Perhekoulumalli on uniikki koko maassa.

Joensuulaiskouluissa puhutaan monia kymmeniä eri kieliä ja opiskellaan tänä lukuvuonna yhdeksää eri äidinkieltä. Suurimmat ryhmät ovat venäjä ja arabia. Oppilaissa on niin pakolaisina, turvapaikanhakijoina kuin vaikkapa vanhempiensa työpaikan myötä Joensuuhun tulleita lapsia. Lisäksi kouluissamme vaikuttaa parinkymmenen maahanmuuttajataustaisen aikuisen monitaitoinen joukko esimerkiksi opettajina tai koulukäynninohjaajina.

– Kouluissa täytyy tukea kaikkien oppilaiden yhteisöllisyyteen kasvamista ja eri ryhmien yhteisen kokemuksen löytämistä. Koulumme korostavat toiminnassaan kulttuurien moninaisuuden arvostamista ja kaikkien yhteistä
koulua, kertoo kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen koordinaattori Maria Pikkarainen.

Satakunta lasta saa meillä vuosittain erityistä valmistavaa opetusta. Sitä tarjotaan etenkin juuri maahan tulleille lapsille ja nuorille. Valmistavan opetuksen ryhmissä opiskellaan sekä suomea että eri oppiaineita. Opetus antaa hyvät valmiudet siirtyä tavalliseen perusopetukseen oman ikäluokan kanssa.

Jo ennen kouluikää Suomessa asuneet maahanmuuttajalapset, jotka osaavat suomea, voivat saada valmistavaa opetusta oman ryhmän sijasta lähikoulussaan tai lähipäiväkodissa koulupäivän yhteydessä.

– Valmistavalla opetuksella tuetaan tällöin kunkin oppilaan kielenkehitystä ja koulunkäyntiä ensimmäisen kouluvuoden ajan. Opetus antaa hyvän perustan koulukäynnin aloitukseen, selvittää Pikkarainen.

Jos oppilaan äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, hänellä on suomenkielisille tuttujen äidinkielen tuntien sijasta suomi toisena kielenä -opetusta. Sitä saa Joensuussa 750 lasta. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetukseen kuuluu lisäksi oman äidinkielen opetusta, jossa lapsia on viitisen sataa.

Joensuussa kehitetty kiitelty Perhekoulu-malli

Yhteistyö huoltajien kanssa on keskeistä lapsen kotoutumisen ja hyvän oppimisen kannalta. Vanhemmat tarvitsevat kuitenkin tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, jotta he pystyvät tukemaan lastaan koulunkäynnissä. Joensuun oma ja hyväksi havaittu yhteistyömalli on Perhekoulu, joka helpottaa koko perheen kotoutumista ja koulujärjestelmään tutustumista. Perhekoulutoiminnassa on mukana vuosittain lähemmäs sata perhettä.

– Joensuun Perhekoulun käytänteitä on sovellettu muun muassa Kuopiossa ja jopa Saksassa. Materiaalejamme esitellään eri kunnissa ja myös Opetushallituksen sivustolla on Joensuun kieku-mallien omat esittelysivut, kertoo Maria Pikkarainen Joensuun hyvästä työstä.

Perhekoulussa on viikoittain erilaista toimintaa, johon koko perhe voi osallistua. Osa toiminnasta on yhteistä koko perheelle, osassa ohjelmaa erikseen lapsille ja aikuisille. Paikalla on eri kieltä puhuvia ohjaajia ja vierailijoina suomalaisia asiantuntijoita teemojen mukaan.

Perhekoulussa tutustutaan myös omaan kotikaupunkiin, sen harrastusmahdollisuuksiin sekä erilaisiin palveluihin, ja pyritään näin tukemaan kotoutumista monipuolisesti.

Kaikessa toiminnassamme on ehdottomana lähtökohtana maahan muuttaneiden lasten onnistunut integroituminen ja Joensuun luonteva monikulttuurisuus.

Metodina usein draama ja taide

Valmistavaan opetukseen ei ole valmista oppikirjaa, vaan opettajat tekevät materiaalia paljon itse. Joensuun kiekutiimissä kehitetään erityisesti taidepainotteisia materiaaleja. Myös draamakasvatusta käytetään paljon.

– Materiaalimme on usein toiminnallista ja integroivaa. Olemme panosteet siihen paljon ja meitä on pyydetty esittelemään Joensuun toteutuksia Opetushallitusta ja ministeriöitä myöten. Pian kieku-opetukseen on valmistumassa myös joensuulaisvoimin tehty kirja Kadonneen mitalin metsästys, Maria Pikkarainen kertoo.

Yhteistyötahojen kanssa lapsille tarjotaan myös taidepainotteista kesä- ja vapaa-ajan toimintaa eikä se ole tarkoitettu vain maahanmuuttajataustaisille lapsille vaan
aivan kaikille.

– Kaikessa toiminnassamme on ehdottomana lähtökohtana maahan muuttaneiden lasten onnistunut integroituminen ja Joensuun luonteva monikulttuurisuus. Tätä tavoitetta voidaan myös kouluissa erinomaisesti tukea, päättää Pikkarainen.