”Rakennukset uusiutuvat vuosikymmenissä, mutta kaavoituksessa tehdyt ratkaisut näkyvät vielä satojen vuosien päästä. Se on kiehtovaa.” Näin tunnelmoi Joensuun kaupungin uusi kaavoituspäällikkö Pauli Sonninen, joka aloitti virassa viime joulukuussa.
Ennen Joensuuhun saapumista Sonninen toimi Kuopion kaupungilla suunnittelijana ja asemakaavapäällikkönä. Tuplatehtävä vaati tuplamäärän työtä, ja kuormitus sai ajattelemaan siirtoa uralla. Ei tosin sillä, etteikö Sonninen kestäisi rasitusta. Mies on voittanut SM-mitaleita kestävyysjuoksussa, kävelyssä ja triathlonissa. Vuosien määrätietoinen treenaaminen herkisti havaitsemaan omat rajat ja pilkistävän ylikunnon.
– Fyysisen rasituksen kanssa olen tullut hyvin tutuksi, mutta kahdessa roolissa toimiminen aiheutti turhan suurta psyykkistä kuormaa ja huoli omasta jaksamisesta lisääntyi. Oli aika vaihtaa työpaikkaa.
Sonnisen kanssa keskustellessa ilmaukset vaikuttavuus ja kaupungin kehittäminen hypähtävät ilmoille taajaan. Vaikka mies on suunnitellut urallaan myös rakennusten yksityiskohtia, huomaa että laajemmat kokonaisuudet vetävät häntä puoleensa.
– Olen tällainen suurten linjojen vetäjä. Arkkitehtina työ meni liian yksityiskohtaiseksi, mutta kaavoittajana sen sijaan voin vaikuttaa koko kaupunkiin, Sonninen naureskelee.
Rakennukset uusiutuvat vuosikymmenissä, mutta kaavoituksessa tehdyt ratkaisut näkyvät vielä satojen vuosien päästä.
Tunnistavatko joensuulaiset kaupungin erityisyyden?
Pauli Sonninen on tutustunut Joensuuhun alkuvuoden ajan. Aiemmat kokemukset kaupungista liittyivät juoksukisoihin ja satunnaisiin vierailuihin. Työpäivien jälkeen hiihtoladut ovat jo tulleet tutuiksi. Kaavoituspäällikkö katsoo kaupunkia kuitenkin eri silmin kuin hiihtäjä.
– Joensuussa huomioni on herättänyt erittäin kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma ja kaupunkikuvan vihreys. Olenkin miettinyt tunnistavatko joensuulaiset, kuinka poikkeukselliset mahdollisuudet näissä on erottua ihan koko Euroopan tasolla? Joensuussa on paljon puita kaupunkikuvassa ja tätä piirrettä olisi mahdollista korostaa.
Joensuun tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Tavoite on Suomen kunnianhimoisin. Kaavoituksen näkökulmasta tavoitteen toteutuminen vaatii tiivistämistä.
– Uuden kunnallistekniikan rakentaminen rasittaa enemmän kuin esimerkiksi kerrosten lisääminen. Lisäksi on suotavaa lisätä asuntoja hyvien joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen reittien varsille. Tärkeää on myös se, että palvelut kuten koulut, päiväkodit ja kaupat ovat lähellä. Näin vähennämme sekä rakentamisen että liikkumisen aiheuttamia hiilipäästöjä.
Sonninen ottaa esiin myös EU-komission ennallistamisasetuksen. Asetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa eri ympäristöissä, myös kaupungeissa. Asetus tarkoittaa muun muassa sitä, että jokaisen rakentamisen takia raivatun metsäalueen tilalle tulee ennallistaa sama määrä luontoa. Käytännössä jokaisen kaadetun puun tilalle on istutettava uusi. Suurissa kaupungeissa asetukseen on suhtauduttu varauksella.
Sonninen näkee, että Joensuussa ennallistaminen luo mahdollisuuksia.
– Pystymme hyvin tavoittamaan 80 000 asukkaan strategisen tavoitteen ilman, että täytyy avata uusia asuinalueita. Tiivistämistä on myös mahdollista tehdä niin, ettei paikallisesti tärkeä lähiluonto vaarannu. Tämä pätee kantakaupungissa sekä pitäjissä. Uskon, että järkevästi toteutettu vihertävä kaupunkikuva voisi olla Joensuun vetovoimatekijä.
Joensuussa huomioni on herättänyt erittäin kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma ja kaupunkikuvan
vihreys.
Kaavoituksen on palveltava myös yrityksiä
Sonnista kuunnellessa ymmärtää, kuinka oleellisesti kaavoitus vaikuttaa koko kaupungin kehittymiseen. Sonninen käyttää osuvana vertauksena lautasmallia, jossa lihan ohella tarvitaan viljaa ja vihanneksia. Urheilijalle tärkeitä ovat ravinto, lepo ja liikunta. Kaavoituksen lautasmalli taas pitää sisällään asumisen, virkistyksen ja elinkeinon. Toimivalla alueella tarvitaan kaikkia kolmea.
– Ajatusmaailmassani hyvä kaavoitus pitää sisällään tilaa työpaikoille, asunnoille ja vapaa-ajan toiminnalle, joka voi olla vaikka puistoja tai pelikenttiä. Jos joku tärkeä osa-alue jää pois, alueesta tulee sairas. Esimerkiksi keskustassa olisi hyvä olla yksiöiden ohella myös perheasuntoja, jolloin tietyt erikoisliikkeet pärjäisivät. Siksi meidän on kaavoituksessa pystyttävä auttamaan yrityksiä, sillä ainoastaan työpaikat tuovat uusia asukkaita kaupunkiin ja pitävät alueet terveinä, Sonninen pohtii.
Myös kaupungin keskustan kehittäminen on tärkeä osa elinvoimaisuuden lisäämistä. Lähiaikoina kaavoituksen pöydällä ovat muun muassa vanhan konservatorion tuleva käyttö ja jokivarren puistojen palvelutarjonta.
– Kaupungin käytöstä poistuneet suojellut rakennukset tarjoavat kiinnostavan pulman. Mietin voisiko kaavoitus edesauttaa sitä, että ne saataisiin järkevästi yritysten käyttöön. Keskustan elävänä pitämiseen ei ole helppoja ratkaisuja, ja kaikkien vaihtoehtojen pohtiminen on tärkeää, Sonninen analysoi.
Kaavoituksessa pystyttävä auttamaan yrityksiä, sillä ainoastaan työpaikat tuovat uusia asukkaita kaupunkiin ja pitävät alueet terveinä.
Uran huipennus edessä
Sonninen on ehtinyt suunnitella urallaan niin Nokian toimitiloja Helsinkiin kuin matkakeskuksen asemakaavaa Kuopioon. Mieleenpainuva projekti oli myös Olkiluodon ydinvoimalan alueen kaavamuutos vuosituhannen alussa. Vaikka paljon on tapahtunut, uskoo Sonninen, että uran tähtihetki on vielä edessä.
– Joensuussa on ammattitaitoinen ja ahkera työporukka. Uskon, että täällä on mahdollista tehdä vielä paljon mielenkiintoisia projekteja. Yksin näitä ei kuitenkaan tehdä, vaan onnistumiset ovat aina yhteisiä ansioita. Minä teen mielelläni tilaa, että meidän kaavoittajamme saavat loistaa, Sonninen päättää.
