Tulevien hyvinvointialueiden aluevaltuutetut päättävät pelkästään Pohjois-Karjalassa yli 700 miljoonan euron vuosibudjetista ja yhdenvertaisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen turvaamisesta. Tammikuun 2022
aluevaaleilla onkin jokaiselle pohjoiskarjalaiselle suuri merkitys.
Erittäin hyvät neuvottelutaidot. Tunnollinen ja tasapuolinen. Osaa kuunnella ihmistä ja kertoa ymmärrettävästi hankalistakin asioista.
Näillä sanoilla kollegat ja alaiset luonnehtivat PohjoisKarjalan hyvinvointialueen muutosjohtajaa Elina Feliniä.
Sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia tarvitaan, kun työn alla on yksi Suomen historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä siirtyy 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille vuodesta 2023 alkaen.
Felin tosin itse toppuuttelee kehuja ja huomauttaa, että Siun soten osalta suurimmat ponnistukset on tehty jo viisi vuotta sitten.
– Siun soten koko henkilöstö on tehnyt erinomaista työtä toiminnan ja palvelujen kehittämiseksi, hän sanoo.
Jopa niin erinomaista, että siitä otettu mallia muillekin hyvinvointialueille. Sellaisesta käy esimerkiksi lääkärien urapolkumalli, jossa terveyskeskuslääkäri voi käyttää päivän viikossa omaan kouluttautumiseensa.
Kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi
Pohjois-Karjalassa uudistus tarkoittaa sitä, että Siun sote muuttuu kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi ja Siun soten tuottamat palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle. Asiakkaille tuttu ja ammattitaitoinen henkilöstö siirtyy siis hyvinvointialueen palvelukseen.
– Muutos ei ole niin suuri kuin muualla. Pohjois-Karjala on etumatkalla, ja meillä on jo käytössä moni toimintamalli, joita muut vasta valmistelevat. Toki meilläkin on työtä tehtävänä. Tällä hetkellä väliaikaisen valmistelutoimielimen johdolla valmistellaan henkilöstön, sopimusten ja vastuiden siirtymistä, Felin valottaa.
Palataan hetkeksi aivan hyvinvointialueuudistuksen alkulähteille, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on noin 200 kunnalla tai kuntayhtymällä ja pelastustoimen järjestäminen 22 pelastuslaitoksella.
Se ei enää kauaa kanna, sillä yhteiskunnallinen muutos on vääjäämätön: väestö ikääntyy, palveluntarve kasvaa, työikäisten määrä vähenee, henkilöstön saatavuus vaikeutuu ja syntyvyys laskee. Kuntien kutistuvat verotulot eivät enää riitä kattamaan lisääntyvää palveluntarvetta.
Myös toimijoiden resurssit ja osaaminen palvelujen järjestämisessä vaihtelevat, ja alueelliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat suuret.
Valtio ottaa jatkossa vastuun rahoituksesta, ja kunnista tulee yhteistyökumppaneita sen sijaan, että ne olisivat sote-asioissa omistajan ja rahoittajan roolissa.
– Itse näen tärkeänä yhdenvertaisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen turvaamisen riippumatta siitä, millainen alueen tulotaso on. Tarveperusteisella rahoituksella se on mahdollista. Pohjois-Karjalalle malli on pitkällä aikavälillä hyvä, mutta samalla se tuo lisärahan harmillisen hitaasti pitkän siirtymäajan takia. Ensimmäiset vuodet ovat todella haastavat, Felin myöntää.
Itse näen tärkeänä yhdenvertaisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen turvaamisen riippumatta siitä, millainen alueen tulotaso on.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen muutoskohtaja Elina Felin
Mitä hyvinvointialue sitten konkreettisesti tarkoittaa?
Se on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan eduskunnan lakiin kirjaama itsehallinto.
Hyvinvointialueiden rahoituksessa puhutaan isoista summista. Koko valtakunnassa jaettava rahamäärä on 21 miljardia euroa, ja pelkästään Pohjois-Karjalassa 59 aluevaltuutettua päättää yli 700 miljoonan euron vuosibudjetista.
Uudistuksen yhtenä tavoitteena on kustannusten kasvun hillintä, joten rahoitusmalli sisältää myös kannusteita kustannusten kasvun hallintaan.
Uudistus tuo mukanaan valtion ja hyvinvointialueen välisen vuosittaisen ohjaus- ja arviointiprosessin, jonka tarkoituksena on arvioida alueiden toimintaa ja rahoituksen riittävyyttä.
– Hyvinvointialueen on pidettävä taloudesta tarkkaa huolta turvatakseen alueellisen päätösvallan jatkossakin, Felin tietää.
Aluevaltuusto päättää rahanjaosta
Kaikki tämä alleviivaa sitä, että tulevilla aluevaaleilla on suuri merkitys. Tammikuussa ensi kertaa muodostettavan aluevaltuuston päätäntävallassa tulee olemaan sikermä ihmisten tärkeimpiä peruspalveluita ja hyvinvointivaltion hankalimpia haasteita.
– Aluevaltuuston tehtävä on päättää, miten käytettävissä oleva raha jaetaan pohjoiskarjalaisten hyväksi, Elina Felin alleviivaa.
Kuten muutosjohtajalta, myös päättäjiltä tullaan kaipaamaan erinomaisia neuvottelu- ja ilmaisutaitoja.
– Jotta pohjoiskarjalainen voisi hyvin, tarvitsemme hyvää yhteistyötä niin kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen ja sidosryhmien kesken sekä uusia toimintatapoja ja rohkeita avauksia haasteisiin vastaamiseksi, Felin muistuttaa.
Tervetuloa paikallisiin vaali-iltoihin tammikuussa!
Kuka päättää sinun sote-palveluistasi jatkossa? Mikä ihme on hyvinvointialue? Mitä haluat tietää sote-palveluiden jatkosta?
Aluevaaleissa tammikuussa valitaan aluevaltuusto päättämään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja pelastustoimesta kullakin hyvinvointialueella, meillä alueena on Pohjois-Karjala.
Joensuun kaupunki ja Siun sote pitävät viisi yhteistä vaali-iltaa tammikuussa, joissa iltaa alustavat Siun soten asiantuntijat, minkä jälkeen kysellään ja keskustellaan! Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Kahvitarjoilu.
Voit esittää kysymyksiä iltoja varten etukäteen verkossa osoitteessa www.joensuu.fi/vaali-illat, kirjeitse osoitteella Joensuun kaupunki/ Viestintä, Rantakatu 20, 80100 (kuoreen tunnus ”vaali-illat”) tai palvelupisteillämme.
Viisi asukasiltaa aluevaaleista:
Eno
ma 10.1. klo 18
valtuustosali, Kunnantie 2
Tilaisuus lähetetään myös suorana verkossa: www.joensuu.fi
Tuupovaara
ti 11.1. klo 18
ravintola Wirsuvaara, Rekijoentie 8a
Kantakaupunki
ke 12.1. klo 18
Carelicumin auditorio, Koskikatu 5
Kiihtelysvaara
to 13.1. klo 18
Suojapirtti, Aprakkatie 2
Pyhäselkä
ma 17.1. klo 18
kokoushuone, Lastaustie 2
(Hammaslahti)
