Iloksi, hyödyksi ja nautinnoksi – yleisötyöstä on moneksi

Katri Hänninen ja Ilona Piirainen kertovat kaupunginorkesterin yleisötyöstä muusikon näkökulmasta.

Joensuun kaupunginorkesterin muusikot tekevät paljon muutakin kuin soittavat vain konserteissa. Yksi tärkeä työkenttä on yleisötyö, jonka tarkoituksena on muun muassa tarjota mahdollisuus tutustua orkesteriin, luoda väylä muusikoiden ja kuuntelijoiden väliseen vuorovaikutukseen sekä edesauttaa taiteesta nauttimista.

– Yleisötyön pääasiallisin tarkoitus on soittaa ihmisille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse konsertteihimme. Muusikkoina toimimme hyvinvointialalla ja näin ollen tuotamme hyvinvointipalveluja, alttoviulisti Katri Hänninen avaa.

– Palvelumme kuuluvat kaikille kaupunkilaisille. Kolme keskeisintä yleisötyön kohderyhmäämme ovat päiväkoti-ikäiset, peruskoululaiset ja vanhukset, sillä opiskelijat ja töissä käyvät pääsevät konsertteihimme verrattain helposti, II viulua soittava Ilona Piirainen jatkaa.

Yleisötyö on monipuolista: se kattaa vierailut muun muassa kouluissa, päiväkodeissa ja palvelutaloissa, orkesterin avoimet kenraaliharjoitukset, soittokeikat ostoskeskuksissa ja torilla ja nyt uusimpana aluevaltauksena myös striimaukset. Muusikoita ja heistä koostuvia kokoonpanoja voi pyytää kertomaan muusikon työstä ja esittelemään soittimia, mutta he myös itse tarjoavat palvelujaan eri tahoille.

– On yllättävän yleistä, että Joensuussa on kaupunkilaisia, jotka pohtivat, että mikä ihmeen orkesteri. Me tahdomme tulla ulos täältä Carelia-salilta ja tehdä itsemme näkyviksi, Piirainen sanoo.

– Toisinaan käy niin, että osa innostuu käynneistämme niin paljon, että he haluavat kertoa toiminnastamme eteenpäin. Se on tietenkin ihanaa, sillä kerromme mielellämme ammatistamme kaikille. Jotkut taas ovat olleet jopa vähän hämmästyneitä tekemästämme yleisötyöstä, koska moni ei tosiaan tiedä, että on mahdollisuus saada tutustua orkesteriin tällä tavoin, Hänninen toteaa.

Yleisötyön pääasiallisin tarkoitus on soittaa ihmisille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse konsertteihin.

Kulttuurielämyksistä musiikkikasvatukseen

Koska yleisötyön yhtenä lähtökohtana on tehdä orkesteri tutuksi, tulevat muusikot lähelle ihmisiä. Näin muusikon työstä tehdään läpinäkyvämpää ja samalla rikotaan mielikuvaa pelkkänä orkesterimuusikkona toimimisesta.

– Haluamme osoittaa olevamme maanläheisiä. Joskus olen törmännyt käsitykseen, että olemme jotenkin hienompia kuin muut, Ilona Piirainen mainitsee.

– Tämä ajattelutapa on hirveän vanhanaikainen, sillä päinvastoin nykyajan muusikko on aivan erilainen joskus hoveissa soittaneisiin muusikoihin verrattuna. Olemme aivan tavallisia kaupungin työntekijöitä ja haluamme toiminnallamme lisätä musiikista nauttimista ja oppimista. Yleisötyön kautta ihmiset kuulevat lisää työstämme ja kun he tulevat konserttiin, he oivaltavat oppimiensa asioiden kautta nämä kerrotut asiat, Katri Hänninen täsmentää.

Piirainen ja Hänninen ovat toimineet erilaisten yleisötyökeikkojen parissa. Kaksikko painottaakin jokaisen muusikon mahdollisuutta tehdä yleisötyötä itselleen sopivalla tavalla. Kohtaamiset taas muotoutuvat usein osallistujien mukaan.

– Omaa sydäntäni lähellä ovat erityisesti Kulttuurin virran kakkosluokkalaisille suunnatut Muusikko pulpetissa -vierailut, joiden aikana soitamme, kerromme orkesterista ja eri soittimista sekä siitä miltä ne kuulostavat. Lisäksi käymme läpi, miten soittamista voi alkaa harrastaa ja kerromme viuluista ja niiden rakentamisesta, sillä ryhmämme on viulistipainotteinen. Jos aikaa jää, lapset saavat myös kokeilla pikkuviuluilla soittamista, kertoo Piirainen.

– Kulttuurin virran ideana on, että jokainen joensuulainen koululainen saa tasapuolisen mahdollisuuden kokea kulttuurielämyksiä jokaisella luokka-asteella peruskoulun aikana. Orkesteri tarjoaa kakkosluokkalaisille nämä muusikkovierailut, kolmasluokkalaiset käyvät konsertissa ja kahdeksasluokkalaisille menemme konsertoimaan kouluille eli oppilas kohtaa meidät peruskoulun aikana useamman kerran, hän jatkaa.

Yleisötyötä voi tehdä monella tapaa: päiväkodeissa, kouluissa, vanhainkodeissa…

– Minusta on tärkeää tiedostaa, kuinka paljon eri tapoja yleisötyön tekemiseen onkaan olemassa. Minäkin olen käynyt vähän kouluilla, mutta en kuitenkaan samassa mittakaavassa kuin Ilona.

– Jonkin verran olen käynyt myös yhdistyksissä ja porukalla taas olemme käyneet vanhainkodeissa soittamassa. Olen lisäksi ideoinut naperoikäisille Ankka musiikin lumoissa -tuokion, jossa paitsi laulan ja leikin lasten kanssa myös kuljetan punaista lankaa, jossa käydään musiikkikasvatuksen ja leikin varjolla läpi tunneasioita ajatuksella, minkälainen musiikki tekee ankan vaikkapa iloiseksi, Hänninen sanoo.

Muusikoiden mukaan on yleistä, että erityisesti lapset innostuvat yleisötyön kautta musiikkiin ja orkesterimaailmaan tutustuessaan itsekin soittamaan. Aikuisten soittoharrastuksen huomioiminen on kuitenkin yhtä tärkeää.

– Kerran kouluvierailulla käydessämme eräs kolmasluokkalainen poika tuli opettajansa kanssa esittäytymään ja kertomaan, että kävitte viime vuonna meidän luokassamme ja nyt minä soitan viulua. Se oli tosi kiva kohtaaminen, Piirainen muistelee.

– Minä taas olen yhdistyksissä käydessäni kertonut, että jos haluaa alkaa soittamaan, niin se on nykyään mahdollista aikuisenakin. Kaikki ihmiset ovat luonnostaan musikaalisia, sen näkee jo vauvojen musiikin tahtiin heiluvista pepuista. Aivan jokainen voi saada soittoharrastuksestaan paljon iloa, kuvailee Hänninen.

Musiikin kautta voi löytyä yhteys muistisairaaseen vanhukseen.

Koskettavia hetkiä ja ikimuistoisia kohtaamisia

Muusikot antavat paljon muille yleisötyön kautta tarjottujen vuorovaikutteisten hetkien kautta, mutta saavat he itsekin paljon toimiessaan niin sanottuina musiikin lähettiläinä.

– Minulle on todella tärkeää nähdä lasten ilo musiikin parissa – monella oikein tuikkii silmät, kun viulu soi ensimmäisen kerran omissa käsissä. Erittäin koskettavia ja tärkeitä ovat myös ne hetket, jolloin vanhukset liikuttuvat tai kun he laulavat mukana. Musiikin kautta löytyy myös yhteys esimerkiksi muistisairaisiin vanhuksiin, jotka eivät enää välttämättä hirveästi juttele. Tällaisissa kohtaamisissa ei olla silmäkulmat kuivina, Ilona Piirainen toteaa.

– Ne ovat kyllä nöyriä hetkiä, kun joku palvelukodissa toivoo, että voitko soittaa Karjalan kunnailla. Yleisötyön kautta on myös päässyt todistamaan musiikin voimaa ja merkitystä hyvinvoinnin lisäämisessä. Esimerkiksi kerran esiinnyimme videon välityksellä yhdessä sairaalassa, jossa pitkään liikkumatta ollut potilas heilutti jalkaansa kuultuaan soittoamme, kertoo Katri Hänninen.

– Palvelutaloissa soittamisen jälkeenkin meille on kerrottu, että vierailujemme ansiosta asukkaat ovat olleet selvästi pirteämpiä eli musiikilla on oikeasti vaikutusta hyvinvointiin, Piirainen vahvistaa.

Ikimuistoisten kohtaamisten ja tarinoiden lisäksi muusikot pitävät tärkeänä seikkana omassa ammatissaan kehittymistä, jota edesauttaa esimerkiksi palautteen saaminen.

– Yleisötyön tekeminen on vain yksi tapa olla muusikko, samoin kuin orkesterissa ja omissa konserteissa soittaminenkin ovat. Jos jollekin tulee jokin idea tekemäämme yleisötyöhön liittyen, se otetaan kiitollisuudella vastaan ja mietimme sitten, mitä voimme saamastamme palautteesta oppia, Hänninen mainitsee.

– Allekirjoitan tämän täysin, mutta tähän asti olemme kuitenkin saaneet vain positiivista palautetta työstämme, Piirainen täsmentää.

Ota orkesteri omaksesi! Tässä juttusarjassa esittelemme Joensuun kaupunginorkesterin toimintaa ja muusikoita.

Tutustu myös orkesterin konserttitarjontaan: Tulevat konsertit

Aiheeseen liittyviä uutisia