Joensuussa tehdään mielenkiintoista tutkimusta, jossa etsitään kestäviä tapoja hyödyntää metsiä. Myös heavyrumpalina tunnettu Markus Hirvonen tutkii työkseen biohiilen ominaisuuksia, välillä konkreettisesti kädet savessa.
Markus Hirvonen työskentelee projektiasiantuntijana Karelia-ammattikorkeakoululla Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa BlackGreen-hankkeessa. Mukana ovat myös Itä-Suomen yliopisto ja Business Joensuu. Hankkeessa tutkitaan, voisiko biohiilestä löytää tapoja hyödyntää metsiä entistä tuottavammalla ja kestävämmällä tavalla.
Markuksella on myös toinen ura hiilenmustaa metallia soittavan Insomniumin rumpalina. Kiertueet ovat vieneet hänet ympäri maailmaa, ja lentokoneiden ikkunoista on tullut tarkkailtua metsiä, tai niiden puutetta.
Mitä on biohiili?
Ihmiskunta on hyödyntänyt biohiiltä jo tuhansia vuosia, mutta termi ei ole kaikkien tuntema. Hirvonen selventää asiaa arkisella esimerkillä.
– Biohiili on biomassasta, kuten puusta, valmistettua hiiltä. Ero esimerkiksi grillihiileen ei ole suuri, lähinnä käsittelylämpötila ja käyttötarkoitus poikkeavat. Hiilihän valmistetaan biomassaa kuumentamalla, ja osin polttamalla sitä, vähähappisessa suljetussa tilassa. Lämmön ja palamisen avulla saadaan kontrolloitua hiilen rakennetta ja luotua erilaisia käyttötarkoituksia lopputuotteelle, Hirvonen selventää.
Biohiilelle on keksitty käyttöä esimerkiksi ilmanpuhdistimissa, rakennusmateriaaleissa, hiilensidonnassa ja ravinteiden sitojana pelloilla. Tulevaisuudessa biohiiltä voi löytyä myös enenevissä määrin kosmetiikasta, akuista tai vedyn varastoinnista.
– Käytännössä sovelluksia on miltei loputtomasti, mikäli prosessit saadaan kannattaviksi. Biohiilen markkinat ovat kasvavat ja ilmastonmuutos voi avata uusia käyttötapoja. Jos esimerkiksi turpeen energiakäyttö loppuu, on kiire löytää uusia kasvatusalustoja kasveille. Samoin tulevaisuuden toimialaksi nimetyssä vetytaloudessa voi aueta suuria markkinoita, Hirvonen valaisee.
BlackGreen-hankkeessa on testattu muun muassa golfkentillä käytettävän rönsyrölli-nurmilajikkeen kasvattamista biohiiltä sisältävissä kasvualustoissa sekä biohiilen kykyä sitoa pelloilta valuvia ravinteita, etteivät ne päätyisi vesistöihin.
Kohti korkeampia jalostusasteita
Yksi biohiilitutkimuksen tavoitteista on kohottaa metsien jalostusarvoa uusia, kannattavampia tuotteita kehittämällä. Jalostusarvon kasvattaminen kulkee käsi kädessä kestävän tuotannon kehittämisen kanssa. Tutkimuksessa pohditaan myös, voisiko runsaasti päästöjä aiheuttavia materiaaleja korvata biohiilen avulla. Kaiken keskiössä on kiertotalous, jossa biomassasta hyödynnetään kaikki mahdollinen.
– Biohiilen valmistuksessa syntyy kaasuja, joiden hyödyntäminen on yhtä lailla merkittävää. Tutkimus onkin koko valmistusprosessin säätämistä. Eri puutyypeillä on omat solurakenteensa, mikä vaikuttaa hiilen käyttökohteisiin. Hiileen voi myös lisätä aineita, jotka tuottavat siihen haluttuja ominaisuuksia. Biohiiltä voi valmistaa erilaisista teollisuuden sivuvirroista tai hankalammin hyödynnettävistä raaka-aineista, kuten pajusta. Tätä Joensuun alueella jo tehdäänkin. Muuttuvia tekijöitä on paljon, mutta niin myös mahdollisuuksia, toteaa Hirvonen.
Joensuu on biohiilen hot spot. Meidän alueellemme on tehty merkittäviä teollisia biohiili-investointeja.
Joensuussa merkittävä keskittymä
Hirvosen mukaan Joensuu on tällä hetkellä juuri oikea paikka tutkia biohiiltä. Kaupungissa on erityinen toimintaympäristö ja yhteistyö onnistuu kaikkien kanssa.
– Joensuu on biohiilen hot spot. Meidän alueellemme on tehty merkittäviä teollisia biohiili-investointeja. Yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, ammattikorkeakoulun ja Euroopan metsäinstituutin myötä täällä on erittäin vahva tiedeyhteisö, jossa on metsä‑, biokemia- ja materiaaliosaamista. Joensuussa on toimivat liiketoiminnan kehittämisen tukipalvelut ja koulutusta kaikilla tasoilla. Täällä alan yritykset, motokuskit ja huipputason akatemiatutkijat ovat kaikki ihan kävelymatkan päässä. Tällaista kokonaisuutta ei ole missään muualla maailmassa.
Hirvonen tekee soveltavaa tutkimusta, jolloin on tärkeää olla mukana tuotantoprosessin alussa, metsissä ja pelloilla.
– Me teemme töitä laboratorion ohella ihan kädet savessa. Joensuussa päästään kiinni koko prosessiin. Yhteistyö on myös mutkatonta, Hirvonen kiittelee.
Metsät maailmankiertäjän silmin
Markus Hirvoselle kertyy Insomniumin matkassa reissupäiviä keskimäärin 80–120 vuodessa. Maailmalla kiertäessä tulee pohdittua Suomen metsiä ja suomalaista metsäsuhdetta.
– Ehkä se myytti suomalaisten erityisestä rakkaudesta metsiin on puhjennut. Tapaamme hoitaa metsiä avohakkuilla ei arvosteta muualla kovin korkealle. Toisaalta meillä on vielä metsää jäljellä. Jossain Saksassa lentokoneen ikkunasta näkee vain peltoa.
Hirvonen pohtiikin, että metsä on muodostunut suomalaisille itsestäänselvyydeksi. Hän arvelee, että metsien virkistyskäyttö nousee tulevaisuudessa laajempaan keskusteluun.
– Harrastan itse maastopyöräilyä ja metsähiihtoa ja näiden myötä osaan arvostaa Pohjois-Karjalan luontoa todella korkealle.
Syyskuussa Hirvonen suuntaa keikoille Israeliin ja Turkkiin, marraskuussa vuorossa on viiden viikon Euroopan-kiertue. Tasapainoilu kahden uran välillä ei aina ole helppoa. Taipua saa myös työnantaja.
– Olen erittäin kiitollinen ammattikorkeakoululle, kaikille kollegoille ja esihenkilölleni sekä yhteistyötahoille. Olen onnekas, että pystyn yhdistämään nämä kaksi työtä. Tutkimustyö pitää yllä mielenterveyttä, joka muusikon ammatissa voisi olla vaarassa, nauraa Hirvonen haastattelun päätteeksi.
Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.