Mitä se on, jota me kaikki käytämme päivittäin ja josta Joensuu tunnetaan maailmallakin? Suurin osa meistä kuitenkin sanoo, ettei tiedä siitä mitään.
Vastaus on fotoniikka, näkymätöntä ja näkyvää valoa sekä sen hyödyntämistä tutkiva tieteen ja tekniikan ala. Fotoniikan avulla valjastetaan valohiukkaset eli fotonit tehokkaaseen käyttöön.
Fotoniikka mahdollistaa monet tutut ja tulevaisuuden sovellukset, kuten optisen tietoliikenteen, laserkirurgian, aurinkokennot ja lisätyn todellisuuden näytöt sekä melkein jokaisen taskusta löytyvän älylaitteen näytön kameroineen. Fotoniikan ansiosta voimme sytyttää valot kotonamme iltaisin ja lähettää sähköposteja tietokoneeltamme.
Elämme fotoniikan vuosisadalla – fotoniikan merkitystä uusille innovaatioille verrataan elektroniikan tuomaan loikkaan.
Fotoniikan vuosisata
Tärkeimmät tällä hetkellä kehitettävät tarkat ja nopeat teknologiat perustuvat fotoniikkaan ja tulevat mullistamaan muun muassa uusiutuvan energian, internetin, työn ja teollisuuden tulevaisuuden sekä edistämään kestävää kehitystä ja parantamaan elämänlaatua.
Elämme fotoniikan vuosisadalla – fotoniikan merkitystä uusille innovaatioille verrataan elektroniikan tuomaan loikkaan. Ilman fotoniikkaa maailmamme ja tulevaisuutemme olisi hyvin toisenlainen.
– Joensuussa on tehty fotoniikan alan tieteellistä tutkimusta 1970-luvulta saakka. Tänä päivänä Joensuu on Suomen suurin fotoniikan kouluttaja, joten lähtökohdat alan kehitykselle ovat täällä erityisen hyvät, toteaa Itä-Suomen yliopiston professori Jyrki Saarinen.
Joensuussa sijaitsevat sekä Euroopan optiikan seuran että Suomen fotoniikka-alan kattojärjestö Photonics Finlandin pääkonttorit. Photonics Finlandin toiminnanjohtaja, joensuulainen Juha Purmonen edustaa yhdessä Saarisen kanssa Suomea Euroopan Photonics21-teknologiafoorumissa, jossa päätetään muun muassa EU-rahoituksen linjauksista alalla.
Touko–kesäkuun vaihteessa Itä-Suomen yliopistolla järjestettiin Suomen fotoniikan päätapahtuma Optics & Photonics Days 2023, joka toi Joensuuhun satoja kansainvälisiä vierailijoita.
– Joensuu on kokoaan suurempi fotoniikkakaupunki. Useissa maissa fotoniikkakeskittymät eivät itse asiassa sijaitse pääkaupungeissa, Juha Purmonen muistuttaa
Tänä päivänä Joensuu on Suomen suurin fotoniikan kouluttaja. Lähtökohdat alan kehitykselle ovat täällä erityisen hyvät.
Joensuusta viedään optiikan osaamista maailmalle
Joensuussa fotoniikan erityisosaamista on etenkin nano- ja mikrooptiikan sekä hyperspektrikuvantamisen aloilla, joita hyödynnetään muun muassa kameravalmistajien sekä lääketieteen ja puolustusteollisuuden tarpeisiin.
Joensuun alueen veturiyrityksiä ovat lisätyn todellisuuden laseja valmistava Dispelix sekä testisiruja ALD-teknologiayrityksille valmistava Chipmetrics, jotka molemmat toimivat viime vuonna avatun Photonics Centerin tiloissa Itä-Suomen yliopiston yhteydessä. Merkittävä vientiyritys on myös optiikan komponentteja valmistava Nanocomp, joka on perustettu vuonna 1997.
Valotiede ja valoon perustuvat teknologiat ovat kasvava ala, jonka merkitys tulee olemaan merkittävä niin työllisyyden, talouden kuin kestävän kehityksen näkökulmasta.
Photonics Industry in Finland 2023 ‑kyselytutkimuksen mukaan vientipainotteisella alalla on nähty yli 50 prosentin kasvu vuodesta 2020. Suomessa ala on kasvanut kansainvälisessä mittakaavassa huomattavasti keskivertoa enemmän.
Alan kokonaisvolyymi Suomessa on noin kaksi miljardia euroa. Työllisyysnäkymät alalla ovat hyvät, sillä fotoniikan pariin tarvitaan yhä enemmän eritasoisia alan osaajia tutkimuksesta käytännön osaajiin.
Kun osaa katsoa, näkyy fotoniikka vahvasti myös Joensuun katukuvassa.
Fotoniikkaa katukuvassa
Kun osaa katsoa, näkyy fotoniikka vahvasti myös Joensuun katukuvassa. Kaupungin 21 000 katuvalosta jo noin 80 prosenttia on vaihdettu LED-valaisimiin ja kaikki uudet valaisimet varustetaan yöaikaan käytettävällä himmennysprofiililla. Penttilässä pyöräilevät ovat saattaneet huomata liiketunnistukseen perustuvan valaistuksen, jonka teho nousee, kun tunnistin havaitsee ohikulkijan.
Kaupungin suurinta lämpömittaria, Ilosaarta, voi ihailla alueen valaistuksen vaihtaessa värisävyään ulkolämpötilan mukaan. Valo ilahduttaa myös kaupungin rakennusten valaistuksen ja valotaiteen muodossa.
Botanialla järjestetään vuosittain kansainvälinen Visual Festival ‑valotaidefestivaali, joten valosta voidaan nauttia kaupungissamme myös keskellä marraskuun pimeintä aikaa.
– Joensuulaiset voivat olla ylpeitä sen fotoniikkaosaamisesta. Se kestää vertailun mihin tahansa muuhun keskittymään. Tämä vahvuus ansaitsee näkyvyyttä, ja meidän kannattaa tuoda se reilusti esille. Tällä tavoin voimme erottautua monista muista kaupungeista, Juha Purmonen toteaa.
Fotoniikkaa kolmella koulutustasolla
Fotoniikkaa voi Joensuussa opiskella kolmella eri koulutustasolla. Kansainvälinen ja tiiviisti yrityselämän kanssa yhteistyössä toimiva ala työllistää tällä hetkellä Joensuussa yli 350 henkilöä ja opiskelijoiden työllisyysnäkymät ovat erinomaiset.
Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopisto kouluttaa fotoniikan diplomi-insinöörejä, jotka työllistyvät fotoniikan tutkimus‑, tuotekehitys‑, asiantuntija- ja johtotehtäviin. Opintoja voi jatkaa aina tohtoriksi saakka. Ensimmäiset fotoniikan diplomi-insinööriopiskelijat ovat aloittaneet opintonsa tänä syksynä. Saimme Joensuuhun siis vihdoin myös teekkareita!
Karelia-ammattikorkeakoulu
Karelia-ammattikorkeakoulusta valmistuu konetekniikan insinöörejä, jotka keskittyvät opinnoissaan tarkkuustekniikkaan, kuten erilaisten osien valmistukseen yhdessä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Opiskelijat pääsevät työskentelemään Karelian laboratoriossa, joka on laitekannaltaan valtakunnallisesti ainutlaatuinen.
Riveria
Riveriassa fotoniikkaa voi opiskella erillisinä moduuleina, joiden kautta ammattitaitoa voi kartuttaa esimerkiksi fotoniikan ja optiikan perusteiden, lasertyöturvallisuuden ja puhdastiloissa toimimisen parissa.