Valo muut­taa maa­il­maa

Joensuusta viedään fotoniikan osaamista maailmalle

Mitä se on, jota me kaik­ki käy­täm­me päi­vit­täin ja jos­ta Joen­suu tun­ne­taan maa­il­mal­la­kin? Suu­rin osa meis­tä kui­ten­kin sanoo, ettei tie­dä sii­tä mitään.

Vas­taus on foto­niik­ka, näky­mä­tön­tä ja näky­vää valoa sekä sen hyö­dyn­tä­mis­tä tut­ki­va tie­teen ja tek­nii­kan ala. Foto­nii­kan avul­la val­jas­te­taan valo­hiuk­ka­set eli foto­nit tehok­kaa­seen käyt­töön.

Foto­niik­ka mah­dol­lis­taa monet tutut ja tule­vai­suu­den sovel­luk­set, kuten opti­sen tie­to­lii­ken­teen, laser­ki­rur­gian, aurin­ko­ken­not ja lisä­tyn todel­li­suu­den näy­töt sekä mel­kein jokai­sen tas­kus­ta löy­ty­vän äly­lait­teen näy­tön kame­roi­neen. Foto­nii­kan ansios­ta voim­me sytyt­tää valot koto­nam­me iltai­sin ja lähet­tää säh­kö­pos­te­ja tie­to­ko­neel­tam­me.

Eläm­me foto­nii­kan vuo­si­sa­dal­la – foto­nii­kan mer­ki­tys­tä uusil­le inno­vaa­tioil­le ver­ra­taan elekt­ro­nii­kan tuo­maan loik­kaan.

Foto­nii­kan vuo­si­sa­ta

Tär­keim­mät täl­lä het­kel­lä kehi­tet­tä­vät tar­kat ja nopeat tek­no­lo­giat perus­tu­vat foto­niik­kaan ja tule­vat mul­lis­ta­maan muun muas­sa uusiu­tu­van ener­gian, inter­ne­tin, työn ja teol­li­suu­den tule­vai­suu­den sekä edis­tä­mään kes­tä­vää kehi­tys­tä ja paran­ta­maan elä­män­laa­tua.

Eläm­me foto­nii­kan vuo­si­sa­dal­la – foto­nii­kan mer­ki­tys­tä uusil­le inno­vaa­tioil­le ver­ra­taan elekt­ro­nii­kan tuo­maan loik­kaan. Ilman foto­niik­kaa maa­il­mam­me ja tule­vai­suu­tem­me oli­si hyvin toi­sen­lai­nen.

– Joen­suus­sa on teh­ty foto­nii­kan alan tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta 1970-luvul­ta saak­ka. Tänä päi­vä­nä Joen­suu on Suo­men suu­rin foto­nii­kan kou­lut­ta­ja, joten läh­tö­koh­dat alan kehi­tyk­sel­le ovat tääl­lä eri­tyi­sen hyvät, tote­aa Itä-Suo­men yli­opis­ton pro­fes­so­ri Jyr­ki Saa­ri­nen.

Joen­suus­sa sijait­se­vat sekä Euroo­pan optii­kan seu­ran että Suo­men foto­niik­ka-alan kat­to­jär­jes­tö Pho­to­nics Fin­lan­din pää­kont­to­rit. Pho­to­nics Fin­lan­din toi­min­nan­joh­ta­ja, joen­suu­lai­nen Juha Pur­mo­nen edus­taa yhdes­sä Saa­ri­sen kans­sa Suo­mea Euroo­pan Pho­to­nics21-tek­no­lo­gia­foo­ru­mis­sa, jos­sa pää­te­tään muun muas­sa EU-rahoi­tuk­sen lin­jauk­sis­ta alal­la.

Touko–kesäkuun vaih­tees­sa Itä-Suo­men yli­opis­tol­la jär­jes­tet­tiin Suo­men foto­nii­kan pää­ta­pah­tu­ma Optics & Pho­to­nics Days 2023, joka toi Joen­suu­hun sato­ja kan­sain­vä­li­siä vie­rai­li­joi­ta.

– Joen­suu on koko­aan suu­rem­pi foto­niik­ka­kau­pun­ki. Useis­sa mais­sa foto­niik­ka­kes­kit­ty­mät eivät itse asias­sa sijait­se pää­kau­pun­geis­sa, Juha Pur­mo­nen muis­tut­taa

Tänä päi­vä­nä Joen­suu on Suo­men suu­rin foto­nii­kan kou­lut­ta­ja. Läh­tö­koh­dat alan kehi­tyk­sel­le ovat tääl­lä eri­tyi­sen hyvät.

Joen­suus­ta vie­dään optii­kan osaa­mis­ta maa­il­mal­le

Joen­suus­sa foto­nii­kan eri­tyis­osaa­mis­ta on eten­kin nano- ja mik­roop­tii­kan sekä hypers­pekt­ri­ku­van­ta­mi­sen aloil­la, joi­ta hyö­dyn­ne­tään muun muas­sa kame­ra­val­mis­ta­jien sekä lää­ke­tie­teen ja puo­lus­tus­teol­li­suu­den tar­pei­siin.

Joen­suun alu­een vetu­riy­ri­tyk­siä ovat lisä­tyn todel­li­suu­den lase­ja val­mis­ta­va Dis­pe­lix sekä tes­ti­si­ru­ja ALD-tek­no­lo­giay­ri­tyk­sil­le val­mis­ta­va Chip­met­rics, jot­ka molem­mat toi­mi­vat vii­me vuon­na ava­tun Pho­to­nics Cen­te­rin tilois­sa Itä-Suo­men yli­opis­ton yhtey­des­sä. Mer­kit­tä­vä vien­tiy­ri­tys on myös optii­kan kom­po­nent­te­ja val­mis­ta­va Nanocomp, joka on perus­tet­tu vuon­na 1997.

Valo­tie­de ja valoon perus­tu­vat tek­no­lo­giat ovat kas­va­va ala, jon­ka mer­ki­tys tulee ole­maan mer­kit­tä­vä niin työl­li­syy­den, talou­den kuin kes­tä­vän kehi­tyk­sen näkö­kul­mas­ta.

Pho­to­nics Industry in Fin­land 2023 ‑kyse­ly­tut­ki­muk­sen mukaan vien­ti­pai­not­tei­sel­la alal­la on näh­ty yli 50 pro­sen­tin kas­vu vuo­des­ta 2020. Suo­mes­sa ala on kas­va­nut kan­sain­vä­li­ses­sä mit­ta­kaa­vas­sa huo­mat­ta­vas­ti kes­ki­ver­toa enem­män.

Alan koko­nais­vo­lyy­mi Suo­mes­sa on noin kak­si mil­jar­dia euroa. Työl­li­syys­nä­ky­mät alal­la ovat hyvät, sil­lä foto­nii­kan pariin tar­vi­taan yhä enem­män eri­ta­soi­sia alan osaa­jia tut­ki­muk­ses­ta käy­tän­nön osaa­jiin.

Kun osaa kat­soa, näkyy foto­niik­ka vah­vas­ti myös Joen­suun katu­ku­vas­sa.

Foto­niik­kaa katu­ku­vas­sa

Kun osaa kat­soa, näkyy foto­niik­ka vah­vas­ti myös Joen­suun katu­ku­vas­sa. Kau­pun­gin 21 000 katu­va­los­ta jo noin 80 pro­sent­tia on vaih­det­tu LED-valai­si­miin ja kaik­ki uudet valai­si­met varus­te­taan yöai­kaan käy­tet­tä­väl­lä him­men­nys­pro­fii­lil­la. Pent­ti­läs­sä pyö­räi­le­vät ovat saat­ta­neet huo­ma­ta lii­ke­tun­nis­tuk­seen perus­tu­van valais­tuk­sen, jon­ka teho nousee, kun tun­nis­tin havait­see ohi­kul­ki­jan.

Kau­pun­gin suu­rin­ta läm­pö­mit­ta­ria, Ilo­saar­ta, voi ihail­la alu­een valais­tuk­sen vaih­taes­sa väri­sä­vy­ään ulko­läm­pö­ti­lan mukaan. Valo ilah­dut­taa myös kau­pun­gin raken­nus­ten valais­tuk­sen ja valo­tai­teen muo­dos­sa.

Bota­nial­la jär­jes­te­tään vuo­sit­tain kan­sain­vä­li­nen Visual Fes­ti­val ‑valo­tai­de­fes­ti­vaa­li, joten valos­ta voi­daan naut­tia kau­pun­gis­sam­me myös kes­kel­lä mar­ras­kuun pimein­tä aikaa.

– Joen­suu­lai­set voi­vat olla ylpei­tä sen foto­niik­kao­saa­mi­ses­ta. Se kes­tää ver­tai­lun mihin tahan­sa muu­hun kes­kit­ty­mään. Tämä vah­vuus ansait­see näky­vyyt­tä, ja mei­dän kan­nat­taa tuo­da se rei­lus­ti esil­le. Täl­lä tavoin voim­me erot­tau­tua monis­ta muis­ta kau­pun­geis­ta, Juha Pur­mo­nen tote­aa.


Foto­niik­kaa kol­mel­la kou­lu­tus­ta­sol­la

Foto­niik­kaa voi Joen­suus­sa opis­kel­la kol­mel­la eri kou­lu­tus­ta­sol­la. Kan­sain­vä­li­nen ja tii­viis­ti yri­ty­se­lä­män kans­sa yhteis­työs­sä toi­mi­va ala työl­lis­tää täl­lä het­kel­lä Joen­suus­sa yli 350 hen­ki­löä ja opis­ke­li­joi­den työl­li­syys­nä­ky­mät ovat erin­omai­set.

Itä-Suo­men yli­opis­to

Itä-Suo­men yli­opis­to kou­lut­taa foto­nii­kan diplo­mi-insi­nöö­re­jä, jot­ka työl­lis­ty­vät foto­nii­kan tutkimus‑, tuotekehitys‑, asian­tun­ti­ja- ja joh­to­teh­tä­viin. Opin­to­ja voi jat­kaa aina toh­to­rik­si saak­ka. Ensim­mäi­set foto­nii­kan diplo­mi-insi­nöö­rio­pis­ke­li­jat ovat aloit­ta­neet opin­ton­sa tänä syk­sy­nä. Saim­me Joen­suu­hun siis vih­doin myös teek­ka­rei­ta!

Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lu

Kare­lia-ammat­ti­kor­kea­kou­lus­ta val­mis­tuu kone­tek­nii­kan insi­nöö­re­jä, jot­ka kes­kit­ty­vät opin­nois­saan tark­kuus­tek­niik­kaan, kuten eri­lais­ten osien val­mis­tuk­seen yhdes­sä yri­tys­ten ja tut­ki­mus­lai­tos­ten kans­sa. Opis­ke­li­jat pää­se­vät työs­ken­te­le­mään Kare­lian labo­ra­to­rios­sa, joka on lai­te­kan­nal­taan val­ta­kun­nal­li­ses­ti ainut­laa­tui­nen.

Rive­ria

Rive­rias­sa foto­niik­kaa voi opis­kel­la eril­li­si­nä moduu­lei­na, joi­den kaut­ta ammat­ti­tai­toa voi kar­tut­taa esi­mer­kik­si foto­nii­kan ja optii­kan perus­tei­den, laser­työ­tur­val­li­suu­den ja puh­das­ti­lois­sa toi­mi­mi­sen paris­sa.

Fotoniikan ABC



  • Fotoniikka tarkoittaa valotiedettä ja -tekniikkaa. Se on valon tuottamista, siirtämistä, muokkaamista ja mittaamista.

  • Fotoniikan sovelluksiin perustuu moni tuttu ja arkinen laite aina älypuhelimen tai upouuden auton kameroista ja näytöistä älysormus Ouraanja LED-valoihin.

  • Fotoniikka on nopeasti kasvava ja vientipainotteinen ala.

  • Fotoniikan vuosisata: Fotoniikan merkitystä uusille innovaatioille verrataan elektroniikan tuomaan loikkaan.

  • Joensuun eritysosaamista ovat optiikka ja hyperspektrikuvantaminen, joita hyödynnetään esimerkiksi kameroiden valmistuksessa,
    lääketieteessä ja puolustusteollisuudessa.


 

 



Artikkeli on tuotettu osana Joensuun kaupungin innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen (EAKR) toimintoja, joita osarahoittavat Euroopan unioni sekä Joensuun kaupunki.

Aiheeseen liittyviä uutisia