Kou­lu­koi­rat tuo­vat iloa ja tukea oppi­tun­neil­le

Pyhä­se­län kou­lus­sa on iloi­nen tun­nel­ma, kun kou­lu­koi­rat Aava ja Hil­la kerää­vät väli­tun­nil­la ympä­ril­leen oppi­lai­ta. Koi­rien tyy­ty­väi­set ilmeet ker­to­vat sii­tä, kuin­ka he naut­ti­vat rap­su­tuk­sis­ta. Kun väli­tun­ti päät­tyy, Aava ja Hil­la suun­taa­vat oppi­lai­den muka­na koh­ti seu­raa­vaa oppi­tun­tia.

Samaan aikaan Piki ilmes­tyy opet­ta­jan­huo­nees­ta, jos­sa se on viet­tä­nyt väli­tun­nin opet­ta­jien seu­ras­sa. Piki tas­sut­te­lee käy­tä­vää pit­kin koh­ti luok­kaa, jos­sa tutut kas­vot odot­ta­vat jo sen saa­pu­mis­ta. Näis­tä kol­mes­ta hän­nän­hei­lut­ta­jas­ta on tul­lut Pyhä­se­län kou­lun vakio­kuo­no­ja.

Koi­rien roo­li kou­luis­sa kehit­tyy

Kou­lu­koi­ra­toi­min­ta on Joen­suun kau­pun­gin pilot­ti­han­ke, johon seu­dun opet­ta­jat voi­vat osal­lis­tua. Kou­lu­tuk­ses­sa on muka­na yli 20 koi­raa – ikään, kokoon ja rotuun kat­so­mat­ta. Pyhä­se­län kou­lus­ta muka­na ovat lii­kun­nan­opet­ta­ja Heli Lem­me­tyn bor­dercol­liet Aava ja Hil­la, sekä kou­lun­käyn­tioh­jaa­ja Päi­vi Les­ki­sen kää­piö­vil­la­koi­ra Piki.

Kou­lut­ta­ja Ire­ne Turu­nen ker­too, että koi­ril­la on kou­lu­ym­pä­ris­tös­sä rau­hoit­ta­va vai­ku­tus, mut­ta nii­den roo­li ei rajoi­tu pelk­kään läs­nä­oloon ja tun­nel­man luo­mi­seen.

– Joen­suun kou­lu­koi­ra­pro­jek­tis­sa meil­lä on aja­tus, että koi­ril­la oli­si myös peda­go­gi­nen roo­li – ne oli­si­vat toi­min­nal­li­sen oppi­mi­sen tuke­na ja aktii­vi­sia toi­mi­joi­ta, Turu­nen ker­too. Hänel­lä on asian­tun­te­mus­ta yhdis­tää koi­rien kou­lu­tus kou­lu­ym­pä­ris­tön tar­pei­siin toi­mies­saan koi­ra-alan yrit­tä­jä­nä ja tuki­koi­ra­kou­lut­ta­ja­na, sekä äidin­kie­len­opet­ta­ja­na Nepen­mäen kou­lus­sa.

Koi­ril­le ope­te­taan eri­lai­sia teh­tä­viä, joi­den avul­la lisä­tään aktii­vis­ta oppi­mis­ta. Ne voi­vat pyö­rit­tää onnen­pyö­rää, arpoa oppi­lai­ta ryh­miin tai poi­mia esi­nei­tä oppi­mis­teh­tä­viä var­ten. Lem­met­ty kuvai­lee, että vain mie­li­ku­vi­tus on raja­na, mihin koi­rien toi­min­nal­li­suut­ta osa­na ope­tus­ta voi­daan hyö­dyn­tää.

Meil­lä on aja­tus, että koi­ril­la oli­si myös peda­go­gi­nen roo­li — ne oli­si­vat toi­min­nal­li­sen oppi­mi­sen tuke­na ja aktii­vi­sia toi­mi­joi­ta

Toi­min­ta on käyn­nis­ty­nyt kesäl­lä 2024 tes­taa­mal­la koi­rien reak­tioi­ta ja stres­sin­sie­to­ky­kyä eri­lai­siin tilan­tei­siin, kuten las­ten läs­nä­oloon ja eri­lai­siin ääniin. Samal­la var­mis­te­taan ohjaa­jan ja koi­ran väli­nen yhteis­työ. Kou­lu­tus kes­tää koko luku­vuo­den, jon­ka aika­na jokai­nen koi­ra saa kehit­tyä omas­sa tah­dis­saan ja kas­vaa osak­si kou­lu­koi­ra­toi­min­taa.

– On tär­ke­ää, että koi­ra­toi­min­ta on orga­ni­soi­tua kai­kis­sa kou­luis­sa niin, että se on tur­val­lis­ta ja tavoit­teel­lis­ta, kuvai­lee Turu­nen. Kou­lu­tuk­ses­sa opet­ta­jat luo­vat sään­nöt, jot­ka var­mis­ta­vat tur­val­li­sen kou­lu­koi­ra­toi­min­nan ja huo­mioi koi­rien hyvin­voin­nin.

Turu­nen ker­too, että kou­lu­koi­rien tär­kein tai­to on osa­ta rau­hoit­tua kou­lu­ym­pä­ris­tös­sä. Piki tämän jo osaa­kin, ja Les­ki­sen mukaan koi­ra tyk­kää ottaa noko­sia oppi­tun­tien aika­na – vaik­ka­pa oppi­lai­den sylis­sä tai pul­pe­til­la.

Aava ja Hil­la naut­ti­vat oppi­lai­den lähei­syy­des­tä vilk­kaas­sa­kin ympä­ris­tös­sä. Väli­tun­nil­la oppi­laat ovat kerään­ty­neet koi­rien ympä­ril­le rap­sut­ta­maan ja he sel­keäs­ti naut­ti­vat sii­tä. Lem­met­ty nau­rah­taa­kin, että koi­rien­sa mie­les­tä ihmi­set ovat paras­ta, mitä voi olla ole­mas­sa.

Vil­kas ja ääne­käs ympä­ris­tö voi olla kou­lu­koi­ril­le stres­saa­vaa, joten sii­hen totu­tel­laan ennak­koon. Kou­lu­tuk­sen aika­na har­joi­tel­laan rau­hoit­tu­mis­ta luok­kaym­pä­ris­tös­sä niin oppi­lai­den kans­sa kuin kou­lu­tus­päi­vis­sä ohjaa­jien kans­sa, Turu­nen ker­too.

Koi­rat rikas­tut­ta­vat oppi­tun­te­ja ja oppi­mis­ta

Väli­tun­nin pää­tyt­tyä kou­lu­koi­rat suun­taa­vat koh­ti luok­ka­huo­nei­ta. Pikiä odot­taa tutut oppi­laat luo­kan ovel­la, jos­sa se on muka­na tors­tai­sin ja per­jan­tai­sin. Aava ja Hil­la puo­les­taan liit­ty­vät yhdek­säs­luok­ka­lais­ten ruot­sin ker­taus­tun­nil­le.

Oppi­tun­nin alus­sa Piki pyö­räyt­tää tas­sul­laan lat­tial­la ole­vaa onnen­pyö­rää vali­tak­seen ker­to­tau­lun, jon­ka Les­ki­nen esit­tää oppi­lail­le. Ker­to­tau­lu­jen valit­se­mi­nen ovat sel­väs­ti Pikin suo­sik­ki­teh­tä­vä. Pien­ryh­mä­ti­laan siir­tyes­sään Piki alkuun tark­kai­lee ympä­ris­töään, jon­ka jäl­keen pyy­tää pääs­tä Les­ki­sen syliin.

Oppi­tun­tei­hin koi­rat tuo­vat muka­vaa vaih­te­lua – esi­mer­kik­si teh­tä­vien valit­se­mi­nen koi­ran avul­la tekee oppi­mi­ses­ta haus­kem­paa ja innos­ta­vam­paa. Les­ki­nen ker­too, että myös tukio­pe­tuk­seen jää­dään entis­tä innok­kaam­min, kun koi­ra on muka­na siel­lä.

Aava ja Hil­la ovat pää­sään­töi­ses­ti muka­na ulko­lii­kun­ta­tun­neil­la, mis­sä ne naut­ti­vat suun­nis­tuk­ses­ta ja ret­kei­lys­tä, Lem­met­ty ker­too. Muil­la­kin oppi­tun­neil­la on mah­dol­li­suus vie­rail­la, kuten ruot­sin tun­nil­la. Kun oppi­laat saa­vat ruot­sin ker­taus­teh­tä­viä val­miik­si, Aava ja Hil­la pyö­räyt­tä­vät onnen­pyö­rää. Vaih­toeh­toi­na on lisä­teh­tä­viä, lii­kun­taa tai herk­ku­ja.

Lem­met­ty ker­too, että koi­rien läs­nä­olo lisää pit­kä­jän­tei­syyt­tä työs­ken­te­lyyn, kun oppi­laat halua­vat pääs­tä osal­lis­ta­maan koi­ria. Sen lisäk­si koi­rien mää­rää­mät lisä­teh­tä­vät ote­taan erin­omai­ses­ti vas­taan – kuka­pa nyt koi­ral­le sanoi­si ei!

Kou­lu­koi­ra­toi­min­ta on tuo­nut mer­kit­tä­viä posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia oppi­lai­den arkeen. Turu­nen ker­too, että koi­rien läs­nä­olo paran­taa oppi­tun­neil­la kes­kit­ty­mis­tä ja lisää opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tio­ta. Koi­rat lie­ven­tä­vät ahdis­tus­ta ja teke­vät kou­lu­päi­vis­tä mie­lek­kääm­piä, sil­lä oppi­tun­neil­la ja väli­tun­neil­la nii­den rap­sut­te­lu tar­jo­aa oppi­lail­le kai­vat­tua ren­tou­tus­ta.

Tur­val­li­nen ja kun­nioit­ta­va ympä­ris­tö

Koi­rien muka­nao­lo on tark­kaan har­kit­tua, jot­ta niin oppi­laat kuin hen­ki­lö­kun­ta tun­te­vat olon­sa muka­vak­si. Pyhä­se­län kou­lus­sa ei ole aller­gi­sia hen­ki­löi­tä, mikä mah­dol­lis­taa koi­rien laa­jem­man osal­lis­tu­mi­sen ope­tuk­seen. Samal­la huo­mioi­daan, että koi­rat voi­vat herät­tää jän­ni­tys­tä tai pel­koa.

Koi­rien kans­sa on har­joi­tel­tu eri­lai­sia tilan­tei­ta, kuten koh­taa­maan ihmi­siä, joil­la ei ole koke­mus­ta koi­ris­ta tai jot­ka jän­nit­tä­vät nii­tä

Turu­nen ker­too, että kou­lu­tuk­sen alus­sa koi­rien kans­sa on har­joi­tel­tu eri­lai­sia tilan­tei­ta, kuten koh­taa­maan ihmi­siä, joil­la ei ole koke­mus­ta koi­ris­ta tai jot­ka jän­nit­tä­vät nii­tä. Kou­lu­koi­ra­toi­min­nas­sa panos­te­taan tur­val­li­seen ja kun­nioit­ta­vaan ympä­ris­töön, jos­sa toi­min­ta voi tar­jo­ta iloa ja hyö­tyä kai­kil­le ilman, että kenen­kään tun­tei­ta sivuu­te­taan.

Kou­lu­koi­rat eivät osal­lis­tu oppi­tun­neil­le, joil­la on koi­ria jän­nit­tä­viä hen­ki­löi­tä. Kou­lun käy­tä­vil­lä ne liik­ku­vat aina lyhyes­sä talu­tus­hih­nas­sa. Tämä var­mis­taa sen, ettei kukaan koh­taa koi­raa yllät­täen tai säi­käh­dä. Väli­tun­neil­la­kin koi­rat ovat talu­tus­hih­nas­sa, jol­loin oppi­laat voi­vat itse päät­tää, halua­vat­ko lähes­tyä nii­tä.

Lem­met­ty ja Les­ki­nen odot­ta­vat tou­ko­kuu­ta, jol­loin Piki, Aava ja Hil­la saa­vut­ta­vat mer­kit­tä­vän eta­pin val­mis­tues­saan kou­lu­te­tuik­si kou­lu­koi­rik­si. Tämän lisäk­si Les­ki­nen kiteyt­tää kou­lu­koi­ra­toi­min­nan mer­ki­tyk­sen Pyhä­se­län kou­lus­sa:

– Jaet­tu ilo on kak­sin­ker­tai­nen ilo – tai kol­min­ker­tai­nen täs­sä kou­lus­sa, vii­ta­ten kol­meen kar­vai­seen ystä­vään.