Niit­ty­lah­des­sa lap­set luke­vat  

Niit­ty­lah­den ala­kou­lun 4B-luo­kas­sa on kova tohi­na pääl­lä. Vie­te­tään uutis­ten viik­koa ja opet­ta­ja Sai­ja Nis­si­nen on anta­nut oppi­lail­le teh­tä­väk­si etsiä digi-Kar­ja­lai­ses­ta kiin­nos­ta­va uutis­va­lo­ku­va tut­kit­ta­vak­si. Pari poh­tii kir­jau­tu­mis­ta, osa jo selai­lee näköis­leh­den sivu­ja. Poi­ka­kol­mik­ko pysäh­tyy urhei­lusi­vul­le Kal­pan voi­ton­juh­lien äärel­le ja muu­ta­mal­la pul­pe­til­la ihme­tel­lään jut­tua Tik­to­kin vale­uu­ti­sis­ta. Opet­ta­ja Sai­ja esit­te­lee kuin vai­vih­kaa teh­tä­vän ohes­sa leh­den eri osioi­ta ja nii­den ero­ja.

Hil­jal­leen otsi­kot ja kuvaa­jien nimet aset­tu­vat pai­koil­leen kir­joi­tus­vih­koon. Opet­ta­ja käy tar­kis­ta­mas­sa teh­tä­vät.

Luku­tai­to 2.0.

Luke­mi­sen eri tapo­ja käsit­te­le­vä oppi­tun­ti ei ole Niit­ty­lah­den kou­lus­sa eri­koi­suus. Kou­lun pain­opis­te on jo kak­si vuot­ta ollut moni­lu­ku­tai­to. Reh­to­ri Jaak­ko Sivo­nen puhuu luku­tai­dos­ta 2.0.

Mis­tään uudes­ta ja ihmeel­li­ses­tä ei ole kyse. Kou­lus­sa ope­te­taan luok­kia yhdes­tä kuu­teen, joten luku­tai­dos­sa pää­pai­no on ope­tus­suun­ni­tel­man mukai­ses­ti luke­maan ja kir­joit­ta­maan oppi­mi­nen. Valit­tu pain­opis­te näkyy sii­nä, mihin kes­ki­ty­tään eri­tyi­ses­ti.

- Opsi on mitä lie­kään, tuhat­si­vui­nen opus. Kaik­keen ei voi kes­kit­tyä samal­la panos­tuk­sel­la. Moni­lu­ku­tai­don pain­opis­te ohjaa meil­lä sitä, mit­kä osat ope­tus­suun­ni­tel­mas­ta ote­taan huo­lel­li­sen käsit­te­lyn alle. Nykyi­sin on lukui­sia uusia tapo­ja vies­tiä ja haluam­me aut­taa oppi­lai­ta tul­kit­se­maan, ymmär­tä­mään ja arvioi­maan eri­lai­sia teks­te­jä. Sekä tie­ten­kin tuot­ta­maan, Sivo­nen sel­ven­tää.

Luke­mi­sen iloa luke­mat­to­min kons­tein

Niit­ty­lah­den kou­lus­sa luke­mi­nen tulee vas­taan joka puo­lel­la. Aulas­sa on luku­puu, jon­ka leh­dik­si oppi­laat ripus­ta­vat luke­mien­sa kir­jo­jen nimet. Värik­käi­tä leh­tiä riit­tää kym­me­niä joka oksal­le. Mui­ta­kin kons­te­ja luke­maan kan­nus­ta­mi­sek­si riit­tää.

Kou­lul­la on vie­rail­lut kir­jas­tol­ta luku­koi­ria, joil­le oppi­laat saa­vat lukea. Onpa­han luo­kis­sa näh­ty myös luku­mum­me­ja ja ‑vaa­re­ja. Tosin Niit­ty­lah­des­sa lap­set luke­vat mum­meil­le, ei päin­vas­toin. Koe­käy­tös­sä on haus­ko­ja teh­tä­viä sisäl­tä­vä luku­vih­ko­nen ja reh­to­ri Jaak­ko pitää per­jan­tai­sin rek­sin luku­het­kiä, jois­sa hän esit­te­lee oppi­lai­den ehdot­ta­mia kir­jo­ja tai tutus­tut­taa sano­ma­leh­tiin. Hur­maa­va kei­no on myös luku­kum­mit. Eka­luok­ka­lai­set saa­vat vito­sis­ta itsel­leen kum­miop­pi­laan ja yhtei­seen teke­mi­seen kuu­luu ääneen luke­mi­nen.

Yhtei­nen luku­het­ki luo myös tur­val­li­suut­ta

- Luke­mi­nen tekee hyvää sekä isoil­le että pie­nil­le. Yhtei­nen luku­het­ki luo myös tur­val­li­suut­ta kou­luun. Opet­ta­jat kehit­te­le­vät omas­sa luku­tii­mis­sään tapo­ja kan­nus­taa luke­mi­seen. Eri­lai­set kons­tit tuo­vat hom­maan iloa ja mie­len­kiin­toa. Yksi tuo välil­lä oman koi­ran­sa kou­luun ja toi­sel­la on luo­kas­sa luku­telt­ta tai räsy­mat­to­ja, joi­den pääl­lä oppi­laat tyk­kää­vät lues­kel­la. Elä­köi­ty­nyt eska­rio­pem­me Päi­vi ilmoit­ti, että hän voi tul­la välil­lä luku­mum­mok­si. Päi­vi käy sään­nöl­li­ses­ti kuun­te­le­mas­sa las­ten luke­mis­ta, Sivo­nen luet­te­lee.

Kou­lul­la on kak­si kir­ja­hyl­lyä, jos­ta luke­mis­ta voi vali­ta. Hyl­lyi­hin tulee täy­tet­tä Rei­jo­lan kir­jas­tos­ta, jon­ka hen­ki­lö­kun­ta vaih­taa vali­koi­maa pari ker­taa vuo­des­sa.

Aikuis­ten esi­merk­ki ja kan­nus­tus tär­ke­ää

Niit­ty­lah­den kotei­hin väli­te­tään luku­tai­don sano­maa Wil­ma-vies­teil­lä ja van­hem­pai­nil­lois­sa. Huol­ta­jat ovat akti­voi­tu­neet myös itse. Van­hem­pain­toi­mi­kun­ta kek­si muu­ta­ma vuo­si taka­pe­rin oma­pe­räi­sen kons­tin kan­nus­taa lap­sia luke­maan. He hank­ki­vat Kou­vo­lan lakrit­sil­ta kou­lun nimel­lä varus­tet­tu­ja laku­laa­ti­koi­ta, joi­hin oppi­laat teki­vät kuvaa­ma­tai­don luo­kas­sa kan­net. Luku­la­ku­ja kaup­paa­mal­la han­kit­tiin kou­luun luet­ta­vaa yli tuhan­nel­la eurol­la.  

- Tuos­sa vai­hees­sa kou­lul­la ei ollut käy­tän­nös­sä min­kään­lais­ta kir­jas­toa. Tuhan­nel­la eurol­la sai yllät­tä­vän pal­jon kir­jo­ja suo­raan kus­tan­ta­moil­ta. Täl­lä oli suu­ri mer­ki­tys mei­dän kou­lum­me luke­mi­sel­le, ihas­te­lee Sivo­nen.

Sil­lä on iso mer­ki­tys, että sil­mä­kul­mas­sa näkyy isi tai äiti luke­mas­sa

Kukin koti kan­nus­taa luke­mi­seen omal­la tyy­lil­lään. Palau­te kou­lun pro­jek­tiin on ollut sel­keäs­ti myön­teis­tä. Sivo­sen mukaan tär­ke­ää kodeis­sa on lap­sel­le luke­mi­sen ja lap­sen kans­sa luke­mi­sen lisäk­si aikuis­ten oma esi­merk­ki.

- Sil­lä on iso mer­ki­tys, että sil­mä­kul­mas­sa näkyy isi tai äiti luke­mas­sa. Siel­tä se myön­tei­nen suh­tau­tu­mi­nen syn­tyy. Esi­mer­kin näyt­tä­mi­nen ja lap­sen kans­sa ajan viet­to luke­mi­sen äärel­lä on erit­täin tär­ke­ää.  

Niit­ty­lah­den las­ten suo­sik­ke­ja ovat Nero­pa­tin päi­vä­kir­jat, hevos­sar­jat ja J.K. Row­lin­gin teok­set. Jaa­kon oma lap­suu­den suo­sik­ki oli Kol­me etsi­vää ja nykyi­sin mais­tu­vat dek­ka­rit, eri­tyi­ses­ti Satu Rämön ja Mic­hael Con­ne­lyn kir­jat.

Opet­ta­jat huo­lis­saan luku­tai­don rapau­tu­mi­ses­ta

Niit­ty­lah­des­sa luku­tai­don koros­ta­mi­nen on nous­sut opet­ta­jien omas­ta huo­les­ta. Luku­tai­don hei­ken­ty­mi­nen näkyy Sivo­sen ja vara­reh­to­ri Min­na Rati­lai­sen työs­sä. Vii­me vuo­si­na haas­teet luke­mi­ses­sa, kir­joit­ta­mi­ses­sa ja kes­kit­ty­mi­ses­sä ovat kas­va­neet kiih­ty­väl­lä tah­dil­la.  Kes­kit­ty­mis­ky­ky on las­ke­nut muu­ta­man sekun­nin videoi­den selai­lun vie­des­sä huo­mio­ta.  

- Mei­dän kou­lun opet­ta­jien moti­vaa­tio työs­ken­nel­lä asian eteen on äärim­mäi­sen suu­ri. Las­ten ja nuor­ten luku­tai­don tila Suo­mes­sa on ollut meil­lä puhee­nai­hee­na jo vuo­sia ennen pain­opis­teen valin­taa. Juu­ri luku­tai­don ope­tuk­seen olem­me saa­neet kou­lu­tuk­sen ja se on sitä mei­dän arjen perus­työ­tä. Tätä me haluam­me teh­dä ja asias­ta on hyvin yksi­mie­li­nen näke­mys. Pain­opis­te­va­lin­nan avul­la teem­me luku­tai­don eteen teh­tä­vää työ­tä näky­väm­mäk­si, tote­aa Rati­lai­nen.

Luke­mi­nen edis­tää myös kes­kit­ty­mis­ky­kyä ja lisää empa­ti­aa

Luku­tai­to on ope­tuk­sen perus­ta, jon­ka mer­ki­tys­tä ei voi lii­kaa koros­taa. Haas­teet näky­vät myös muis­sa aineis­sa, kuten mate­ma­tii­kas­sa. Oppi­lail­la voi olla han­ka­luuk­sia hah­mot­taa sanal­li­sia kysy­myk­siä. Luke­mi­nen edis­tää myös kes­kit­ty­mis­ky­kyä ja lisää empa­ti­aa.

Niit­ty­lah­den kou­lun tavoi­te on, että jokai­nen oppi­las lukee vähin­tään 45 minuut­tia vii­kos­sa. Pie­nem­mil­le sopi­va pät­kä voi olla var­tin ker­ral­laan, ja moni lukee pal­jon enem­män. Tavoi­te täyt­tyy kui­ten­kin jokai­sel­la. Sii­tä pitä­vät huo­len lukui­sat yksit­täi­set luke­mi­seen kan­nus­ta­vat teot.

Tär­kein­tä on aika

Niit­ty­lah­den kou­lul­la seu­ra­taan luku­tai­don kehi­tys­tä vuo­sit­tai­sil­la tes­teil­lä. Luo­tet­ta­vat tulok­set panos­tus­ten vai­ku­tuk­ses­ta tule­vat vas­ta useam­man vuo­den seu­ran­nan perus­teel­la. Opet­ta­jat, van­hem­mat ja lap­set ovat kui­ten­kin innok­kaan sitou­tu­nei­ta luke­mi­seen. Usei­ta Niit­ty­lah­des­sa käyt­töön otet­tu­ja kons­te­ja voi­si hel­pos­ti sovel­taa myös muis­sa kou­luis­sa ja kodeis­sa. Reh­to­ri Sivo­nen nos­taa yhden ylit­se mui­den.

- Kyl­lä kai­kis­ta vai­kut­ta­vin­ta on lukea 45 minuut­tia vii­kos­sa. Sitä pidän tär­keim­pä­nä yksit­täi­se­nä luku­tai­don edis­tä­mi­sen teko­na. Vaa­tii kou­lul­ta roh­keut­ta sitou­tua tähän ja vara­ta aika luk­ka­riin, mut­ta uskon, että se kan­nat­taa. Digi­tai­to­ja lap­set oppi­vat kyl­lä vapaa-ajal­laan, mut­ta omin päin lue­taan koko ajan vähem­män. Joten tuo­daan se luke­mi­nen kou­lui­hin, Sivo­nen päät­tää.

Niit­ty­lah­den luku­kons­tit:

• luku­kum­mit
• luku­mum­mit ja ‑vaa­rit
• kou­lun oma kir­ja­hyl­ly
• rek­sin luku­het­ket
• luku­vä­li­tun­nit
• luku­telt­ta luo­kas­sa
• luku­koi­rat
• luku­vih­ko­nen
• luku­puu
• luku­ma­tot luo­kis­sa
• opet­ta­jien luku­tii­mi
• vähin­tään 45 minuut­tia luke­mis­ta vii­kos­sa