Kie­ku luo yhtei­söl­li­syyt­tä ja uusia alku­ja

Joen­suu kan­sain­vä­lis­tyy jat­ku­vas­ti ja sen huo­maa kuul­les­sam­me kaduil­la eri kie­liä ja näh­des­säm­me toril­la moni­kult­tuu­ris­ta väkeä. Joen­suus­sa täh­tääm­me 80 000 asuk­kaan väki­lu­kuun vuon­na 2025, jota var­ten edis­täm­me maa­han­muut­toa ja kotou­tu­mis­ta monin eri kei­noin. Joen­suun brän­diin Help­po hen­git­tää kuu­luu puh­taan luon­non ja suju­van arjen lisäk­si oikeus olla oma itsen­sä ja tul­la hyväk­sy­tyk­si. Joen­suun kau­pun­gin stra­te­gia vuo­sil­le 2021–2025 sisäl­tää seu­raa­vat sanat:

”Ihmi­set teke­vät Joen­suun. On mon­ta tapaa olla joen­suu­lai­nen. Kun­nioi­tam­me toi­siam­me ja annam­me jokai­sen elää oman­nä­köis­tään elä­mää. Koh­te­lem­me kaik­kia ihmi­siä oikeu­den­mu­kai­ses­ti. Toi­vo­tam­me kaik­ki ihmi­set ter­ve­tul­leek­si.”

Monil­la kau­pun­gin työ­pai­koil­la työs­ken­te­lee­kin jo kan­sain­vä­li­siä osaa­jia, kuten Joen­suun kie­li- ja kult­tuu­ri­ryh­mien ope­tus­tii­mis­sä Kie­kus­sa.

Työ­tä sydä­mel­lä

Pal­ve­lu­pääl­lik­kö Maria Pik­ka­rai­sen joh­taa Joen­suun kau­pun­gin kou­lu­tus­pal­ve­lui­den kie­li- ja kult­tuu­ri­ryh­mien ope­tus­tii­miä eli kotoi­sam­min Kie­kua. Hänen vas­tuu­alu­ee­naan ovat kie­li- ja kult­tuu­ri­ryh­mien ope­tus­jär­jes­te­lyt ja hän toi­mii esi­hen­ki­lö­nä lukui­sil­le kan­sain­vä­li­sil­le työn­te­ki­jöil­le. Pik­ka­rai­sen joh­ta­mat tii­mit rek­ry­toi­vat tar­vit­taes­sa kv-työn­te­ki­jöi­tä ympä­ri­vuo­ti­ses­ti, ei vain kausit­tain. Kie­kun työn­te­ki­jät rek­ry­toi­vat moni­kie­li­siä nuo­ria kesä­töi­hin ja jopa vas­ta maa­han tul­lei­ta, jol­loin nuo­ret saa­vat työ­ko­ke­mus­ta jo ilman suo­men kie­len tai­toa.

– Jos minul­la ei oli­si työn­te­ki­jöi­tä ja per­hei­tä mones­ta eri maas­ta, en viih­tyi­si omis­sa työ­teh­tä­vis­sä­ni samal­la taval­la. He tuo­vat ener­gi­aa, innos­tus­ta ja moni­puo­lis­ta osaa­mis­ta. Tii­mim­me eri­lai­sis­sa teh­tä­vis­sä voi olla todel­la eri­lai­sil­la kou­lu­tus­taus­toil­la esi­mer­kik­si kie­ku-ohjaa­ji­na. Meil­lä on todel­la tai­ta­via osaa­jia ja mah­ta­via ihmi­siä, ker­too Pik­ka­rai­nen.

Pik­ka­rai­sen tii­mi suun­nit­te­lee aktii­vi­ses­ti täl­lä het­kel­lä kesäk­si kan­sain­vä­li­siä teat­te­ri­fes­ti­vaa­le­ja Joen­suu­hun. Fes­ti­vaa­lin jär­jes­tä­mi­nen juon­taa juu­ren­sa vii­me vuo­den menes­ty­nees­tä Joen Kie­ku ‑tapah­tu­mas­ta. Vuo­si sit­ten Joen­suun torin täyt­tä­nyt kan­sain­vä­li­nen kesä­kar­ne­vaa­li jär­jes­tet­tiin, jot­ta kv-osaa­jien mää­rää ja hei­dän tuo­maan­sa moni­puo­lis­ta osaa­mis­ta saa­tai­siin esil­le Joen­suus­sa. Pik­ka­rai­nen toi­voo joen­suu­lais­ten herää­vän sii­hen, kuin­ka kan­sain­vä­li­nen ja moni­puo­li­nen kau­pun­ki Joen­suu on.

Kie­ku pereh­dyt­tää kv-työn­te­ki­jän­sä huo­lel­li­ses­ti. Heil­le vali­taan omat pereh­dyt­tä­jät ja tuki­hen­ki­löt tii­mis­tä sekä kou­luil­ta. Lisäk­si heil­le on val­mis­tet­tu kou­lu­tus­ma­te­ri­aa­le­ja eri kie­lil­lä ope­tus­toi­min­nois­ta ja suo­men kie­les­tä, esi­mer­kik­si Mah­dol­li­suuk­sien Mat­ka­lau­kut ‑You­tu­be-kana­van videot.

– Meil­lä on tule­vai­suu­des­sa tar­ve työ­voi­mas­ta monel­la alal­la ja hui­kei­ta kan­sain­vä­li­siä osaa­jia, jot­ka haluam­me pitää Joen­suus­sa. Mei­dän täy­tyy läh­teä uudel­le tasol­le, jos­sa emme odo­ta kaik­kien puhu­van hyvää suo­mea. Uskal­lam­me käyt­tää eri kie­liä ja unoh­taa oman osaa­mi­sem­me pelot, kos­ka kään­tä­mi­nen on nyky­ään nope­aa muun muas­sa teko­ä­lyn avul­la ja työyh­tei­söis­tä löy­tyy aina esi­mer­kik­si englan­nik­si puhu­via hen­ki­löi­tä, sanoo Pik­ka­rai­nen.  

Kaik­ki löy­tä­vät paik­kan­sa

Pie­lis­joen kou­lun kie­ku-ohjaa­ja­na toi­mi­va ira­ki­lai­nen Moham­med Altay­awe saa­pui Suo­meen 2015. Hän on koko elä­män­sä teh­nyt töi­tä yrit­tä­jä­nä bis­nes­maa­il­mas­sa. Hän omis­ti Ira­kis­sa pie­ny­ri­tyk­sen, jos­sa myy­tiin ja kor­jat­tiin tie­to­ko­nei­ta sekä puhe­li­mia. Altay­awe löy­si lopul­ta sopi­van paik­kan­sa ja aidon roo­lin­sa nykyi­ses­tä työs­tään Kie­kul­la.  

Suo­meen tul­tu­aan Altay­awe aloit­ti vapaa­eh­tois­töil­lä lumi­töi­den, maa­laa­mi­sen ja pizze­rian paris­sa. Kaik­ki mul­lis­tui hänen kuul­tu­aan, että kehi­tys­vam­mai­sel­le ara­bi­lai­sel­le lap­sel­le etsi­tään avus­ta­jaa. Teh­ty­ään het­ken töi­tä hän tie­si löy­tä­neen­sä paik­kan­sa. Tänä­kin päi­vä­nä hän on yhä kii­tol­li­nen saa­mas­taan luot­ta­muk­ses­ta, roh­kai­sus­ta ja tsem­peis­tä opis­kel­les­saan oppi­so­pi­muk­sel­la ja hakies­saan töi­tä.

– Sanon tätä aina ja sanon tätä nyt­kin eteen­päin muil­le maa­han­muut­ta­jil­le: aina kun pää­set jos­sain uuteen paik­kaan, mene teke­mään vapaa­eh­tois­työ­tä. Opit kiel­tä, kult­tuu­ria, pää­set teke­mään töi­tä ja se on ter­veel­lis­tä. Riip­pu­mat­ta tar­vit­set­ko töi­tä vai et. Tämä on minun näkö­kul­ma­ni, Altay­awe opas­taa.

– Mil­lä taval­la minä sit­ten pää­sen töi­hin? Ympä­ril­lä ihmi­set näke­vät minun ole­van aktii­vi­nen ja halua­van töi­tä. Nämä ihmi­set huo­maa­vat sen ja ker­to­vat eteen­päin tutuil­leen, hän lisää.

Kun ihmi­set näke­vät per­soo­na­si, he muis­ta­vat sinut ja opas­ta­vat sinut sinul­le sopi­vaan paik­kaan.  

Altay­awe koros­taa myös luot­ta­muk­sen syn­nyt­tä­mis­tä ihmis­ten kans­sa. Samal­la kun etsi­tään töi­tä ja näy­te­tään omaa tehok­kuut­ta, tuli­si jät­tää itses­tään luo­tet­ta­va kuva. Kun ihmi­set näke­vät per­soo­na­si, he muis­ta­vat sinut ja opas­ta­vat sinut sinul­le sopi­vaan paik­kaan.  

Joen­suus­sa Altay­awe pitää monis­ta asiois­ta. Hän pitää työ­päi­vis­tään ja työ­paik­kan­sa vapaa-ajan toi­min­nois­ta. Kau­pun­gil­la tör­mää hel­pom­min tut­tui­hin kuin isom­mis­sa kau­pun­geis­sa. Ihmi­set ter­veh­ti­vät toi­si­aan ja jut­te­lun aloit­ta­mi­nen on help­poa. Työ­pai­koil­la hänel­le tar­jo­taan kah­vit ja toi­vo­te­taan ter­ve­tul­leek­si.

Altay­awe koros­taa eri­lai­suu­den ole­van rik­kaut­ta. Kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen myö­tä saam­me kan­sain­vä­lis­tä osaa­mis­ta ja tie­toa. Uusien resep­tien ja tai­to­jen peräs­sä ei tar­vit­se läh­teä ulko­mail­le, vaan meil­lä on hyvä mah­dol­li­suus saa­da uusia asioi­ta Joen­suus­sa kan­sain­vä­lis­ten hen­ki­löi­den ansiois­ta.

Luot­ta­mus­ta ja arvos­tus­ta

Kie­ku-ope­tus­tii­miin kuu­luu myös kie­len­tut­ki­ja Kari­na Ovc­ha­ro­va, joka tuli Suo­meen 2021 Ukrai­nas­ta.

Hänen teh­tä­viin­sä kuu­luu ohjaa­mi­nen val­mis­ta­van ope­tuk­sen ryh­mis­sä (VALO), englan­nin kie­len opet­ta­mi­nen sekä eri­lai­set teh­tä­vät kie­ku-tii­min tapah­tu­mis­sa. Työs­sään Ovc­ha­ro­va tun­tee itsen­sä arvos­te­tuk­si työn­te­ki­jä­nä, ammat­ti­lai­se­na ja ihmi­se­nä.

Ovc­ha­ro­va arvos­taa Joen­suun kau­pun­gil­la työs­ken­te­lys­sä eni­ten luot­ta­mus­ta, joka hänel­le anne­taan. Hän pitää vapaut­ta­va­na ja ins­pi­roi­va­na sitä, että hän voi itse hoi­taa työ­teh­tä­viä rapor­toi­mat­ta jokai­ses­ta aske­lees­ta esi­hen­ki­löl­len­sä. Vapaus ja luot­ta­mus ovat hänel­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti erit­täin tär­kei­tä asioi­ta ja olen­nai­sia tehok­kuu­den kan­nal­ta työn­te­ki­jä­nä, sekä hyvin­voin­nin kan­nal­ta yksi­lö­nä.

– Kos­ka työ­hö­ni kuu­luu luo­va ele­ment­ti, uskal­lan väit­tää, että kaik­ki nämä vuo­det ovat tuo­neet muka­naan mel­ko pal­jon iki­muis­toi­sia koke­muk­sia, sanoo Ovc­ha­ro­va.

Kun olet teke­mi­sis­sä ihmis­ten elä­män kans­sa, jokai­nen het­ki on arvo­kas, jokai­nen koke­mus on iki­muis­toi­nen.

Ovc­ha­ro­va nos­taa esil­le sydän­tä läm­mit­tä­vän muis­ton ukrai­na­lai­sen oppi­laan kom­men­tis­ta. Ukrai­nan sodas­ta paen­neel­ta oppi­laal­ta oli kysyt­ty, tuli­ko hänel­lä mie­leen hen­ki­löä, joka oli aut­ta­nut hän­tä käy­mään läpi vai­kea­ta aikaa elä­mäs­sä ja anta­nut tar­vit­ta­vaa tukea. Oppi­las oli vas­tan­nut tämän hen­ki­lön ole­van Ovc­ha­ro­va.

– Ei ole sano­ja kuvaa­maan, miten pal­jon lii­ku­tuin. Pidäm­me edel­leen yhteyt­tä opis­ke­li­jaan, enkä ole kos­kaan ker­to­nut hänel­le tie­tä­vä­ni hänen anta­maan­sa vas­taus­ta. Ker­ron tämän tari­nan ensim­mäis­tä ker­taa. Kun olet siis teke­mi­sis­sä ihmis­ten elä­män kans­sa, jokai­nen het­ki on arvo­kas, jokai­nen koke­mus on iki­muis­toi­nen, ker­too Ovc­ha­ro­va.

Mat­kan var­rel­la on toki ollut haas­tei­ta, jois­ta suu­rin on suo­men kie­li. Puhe­kie­len vai­keu­des­ta huo­li­mat­ta Ovc­ha­ro­va on jat­ka­nut suo­men kie­len opet­te­lua. Esi­hen­ki­lön ja työ­to­ve­rei­den kan­nus­tuk­set ja apu ovat roh­kais­seet hän­tä jat­ka­maan.

Lisäk­si sel­keäs­sä ohjeis­tuk­ses­sa on välil­lä paran­net­ta­vaa. Hän on koke­nut, että jos­kus suo­ma­lai­set kol­le­gat tai esi­hen­ki­löt vain mai­nit­se­vat jos­ta­kin työ­teh­tä­väs­tä ilman, että lopul­li­ses­ti vah­vis­te­taan sen ole­van suo­ri­tet­ta­va teh­tä­vä. He vain olet­ta­vat kaik­kien otta­van sen keho­tuk­se­na toi­mia.

– Olen kai vähän eri taval­la raken­net­tu, joten minul­le on äärim­mäi­sen haas­ta­vaa ede­tä ilman sel­ke­ää ohjet­ta tyy­liin ”Tei­dän pitäi­si teh­dä tämä, tämä ja tuo”, kun kyse on tii­mi­työs­tä ja tapah­tu­man jär­jes­tä­mi­ses­tä. Alan kui­ten­kin tot­tua sii­hen, tote­aa Ovc­ha­ro­va.

Haas­teis­ta huo­li­mat­ta toi­min­ta­kult­tuu­ri tääl­lä­päin sopii hänel­le täy­del­li­ses­ti, kos­ka sii­hen liit­tyy suu­ri hen­ki­lö­koh­tai­nen vas­tuu, tie­toi­suus ja luot­ta­mus. Lopuk­si Ovc­ha­ro­va mai­nit­see ole­van­sa iloi­nen saa­des­saan työs­ken­nel­lä Joen­suun kau­pun­gin pal­ve­luk­ses­sa. Se on ollut pel­käs­tään posi­tii­vi­nen koke­mus tähän men­nes­sä.

Onnen­täh­ti

Tans­si­noh­jaa­ja Natal­lia Shal­kouvs­kaya puo­les­taan toi­mii aktii­vi­ses­ti Kie­kun tans­si­ryh­mien lisäk­si moni­kult­tuu­ri­sen teat­te­riyh­dis­tys Ran­Kids ry:n paris­sa. Hän opet­taa vii­koit­tain tans­si­tun­te­ja ja suun­nit­te­lee koreo­gra­fioi­ta eri­lai­siin tapah­tu­miin ja esi­tyk­siin. Shal­kouvs­kaya saa­pui Joen­suu­hun Dubais­ta vuon­na 2022. Joen­suu klik­ka­si hänel­le heti ensim­mäi­ses­tä vie­rai­lus­ta läh­tien. Shal­kouvs­kaya vie­rai­li Joen­suun lisäk­si Salos­sa ja Rova­nie­mel­lä opis­ke­lun ja asuin­pai­kan peräs­sä, mut­ta Joen­suun rau­hal­li­nen ener­gia veti hän­tä puo­leen­sa.

Suo­men työl­li­syys­ti­lan­net­ta tut­kies­saan Shal­kouvs­kaya epäi­li jou­tu­van­sa muut­ta­maan ura­pol­ku­aan ja kävi mat­kai­lua­lan kou­lu­tuk­sen. Kaik­ki muut­tui Kar­si­kon kou­lun opet­ta­jan kysyt­tyä hänel­tä apua esi­tyk­sen koreo­gra­fioi­mi­seen kou­lun ava­jai­siin. Opet­ta­jat antoi­vat hänel­le vapaat kädet esi­tyk­sen suun­nit­te­le­mi­seen, jos­ta Shal­kouvs­kay­an ura sai tul­ta alleen. Pik­ka­rai­nen pian ehdot­ti oikei­den tans­si­tun­tien aloit­ta­mis­ta val­mis­ta­van ope­tuk­sen oppi­lail­le sekä ker­ho­lai­sil­le.

– Sitä voi­si kut­sua minun onnen­täh­dek­se­ni. Se on joh­dat­ta­nut minut tän­ne ja aut­ta­nut tapaa­maan ihmi­siä, jot­ka ovat teh­neet unel­mis­ta­ni tot­ta, Shal­kouvs­kay­an sanoo.

Opet­ta­ja­na, joka halu­aa oppi­lai­den viih­ty­vän kans­sa­ni, minun on löy­det­tä­vä avain jokai­seen heis­tä.

Työs­sään hän pitää monen ikäis­ten ja kult­tuu­ris­ten hen­ki­löi­den kans­sa työs­ken­te­le­mi­ses­tä, sekä tai­teel­li­ses­ta vapau­des­ta luo­da ja opet­taa halua­maan­sa. Al Tay­awen ja Ovc­ha­ro­van mukai­ses­ti Shal­kouvs­kaya arvos­taa saa­maan­sa luot­ta­mus­ta esi­hen­ki­löl­tään. Koke­muk­set eri puo­lil­la maa­il­maa ovat opet­ta­neet hän­tä kom­mu­ni­koi­maan eri­lais­ten ihmis­ten kans­sa, mis­tä on hyö­tyä hänen työs­sään.

– Jokai­sel­la maal­la on oma tapan­sa käsi­tel­lä kas­va­mis­ta ja perin­tei­tä, mut­ta jos haluat kom­mu­ni­koi­da ihmis­ten kans­sa, sinun on ensin mie­tit­tä­vä omaa tapaa­si. Miten haluat kom­mu­ni­koi­da? Kuin­ka mon­ta ihmis­tä haluat ympä­ril­le­si? Opet­ta­ja­na, joka halu­aa oppi­lai­den viih­ty­vän kans­sa­ni, minun on löy­det­tä­vä avain jokai­seen heis­tä, ker­too Shal­kouvs­ka­ja.

– Ran­kids on tar­koi­tet­tu kai­kil­le. Meil­lä ei ole mitään tit­te­lei­tä tai rajoi­tuk­sia. Haluam­me näh­dä ihmi­set iloi­si­na ja jokai­nen heis­tä on tär­keä. Vapaa­eh­tois­toi­min­nas­sa haluam­me, että ihmi­set kai­kis­ta kult­tuu­reis­ta tule­vat ja tun­te­vat olon­sa per­heek­si, ei niin­kään viral­li­sek­si toi­min­nak­si, hän lisää.

Shal­kouvs­kaya koros­taa tilai­suuk­sien anta­mis­ta kan­sain­vä­li­sil­le hen­ki­löil­le. Monet tule­vat Joen­suu­hun kou­lu­tet­tui­na ammat­ti­lai­si­na. Heil­lä saat­taa olla kie­li­muu­rin takia haas­tei­ta, mut­ta he ovat päte­viä ja lah­jak­kai­ta osaa­jia, joil­le tuli­si antaa tilai­suuk­sia. Monet heis­tä ovat sisäi­ses­ti kau­nii­ta ihmi­siä, joi­hin tutus­tu­mis­ta ei kadu.

Seu­raa Kie­kun ja Ran­Kid­sin toi­min­taa: @kiekujoensuu ja @theatre_rankids. Kaik­ki toi­min­ta on mak­su­ton­ta ja avoin­ta kai­kil­le.